Vammaistyön käsitteitä

Vammaistyön käsitteitä:

INTEGRAATIO:
Sulautumista, tarkoittaa kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä kokonaosuudeksi. Intergraatio on prosessi, joka etenee fyysisestä intergraatiosta "lähelle muita" toiminnalliseen vammasta/haasteista huolimatta esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla.

Vammaisille lapsille tätä tarkoittaa sitä, että tarkkaan valitut ja vammaiset lapset voivat päästä asuinalueensa koulun oppilaaksi. Useimmat erityistä tukea tarvitsevat lapset käyvät koulunsa erityisluokissa sekä kouluissa. Intergraatioon kuuluu aina portinvartijuus eli opettajat ja viranomaiset määrittelevät ne lapset, jotka voivat osallistua yhteiseen opetukseen. Suomessa yhä useammin vammaisen lapsen vanhemmat toivovat, että lapsi voisi aloittaa koulunsa oman alueen lähikoulussa, siitä huolimatta viranomaiset kuitenkin ohjaavat nämä lapset erityiskouluihin.

INKLUUSIO: 
Kasvatustieteestä tai inklusiivinen kasvatus, viittaa Yhdistyneiden kansakuntien ja UNESCON piirisssä kehitettyyn ajattelutapaan, jossa kortostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiin.
Ensimmäinen suomalainen vammaispoliittinen "inklusiiivinen" laki oli vuoden 1987 vammaispalevlulaki. Siinä todetaan seuraavaa: "kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille henkilöille"

Käytännössä tämä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lasten kohdalla, että  koulun suunnitteluun otetaan mukaan vanhemmat ja yhteiseen kouluun perehtyneitä asiantuntijoita. Yhteisyys koulussa nähdään jatkuvana prosessina ja kehittymisenä. Inklusiivinen, osallistuva koulu on kaikille avoin, lapsen vammasta riippumatta, Osallistavassa koulussa jokainen lähialueen lapsi on käytännössä tervetullut omaan lähikouluunsa.Inkluusio ulottuu kaikkin palveluihin ja palvelujärjestelmiin, joita vammaiset henkilöt käyttävät päivittäisissä kanssakäymisessä muiden kanssa.

SEGREKAATIO:
Segrekaatio tarkoittaa jonkun tietyn ihmisryhmän ( tässä tapauksessa vammaisten ) erottamista muista. Myös eri ammatit on suomessa jakaantuneet niin, että on "miesten aloja sekä naisten aloja"

Käytännössä tämä tarkoittaa että vammaiset käyvät koulua eri koulurakennuksissa, joka taas lisää ennakkoluuloja. Esimerkiksi helsingissä on paljon sopimuskouluja. Joka on hyvin epätasaarvoista. Esimerkiksi helsingin sopimuskoulut saavat rahoituksen valtiolta ja summa voi olla oppilasta kohden hyvinkin kallista, verrattuna kuin koulu saisi kaupungin kouluna.
Rahaa tulee tulee valtiolta epäoikeudenmukaisesti, koska yksityiskoulussa ei välttämättä ole lainkaan samaa määrää erityisoppilaita ja vieraskielisiä oppilaita kuin muualla. Kuitenkin näille sopimuskouluille maksetaan koko kaupungin keskiarvon mukaan.

NORMALISAATIO:
Normalisaatio tarkoittaa, että kehitysvammaisille henkilöille kuuluvat samanlaiset mahdollisuudet, velvollisuudet ja oikeudet kuin muillekkin ihmisille.
Kyse on tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, valinnanmahdollisuuksista sekä mielipiteiden ilmaisusta ja itsemääräämisoikeudesta. Kehitysvammaiset pitää hyväksyä yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, ja yhteiskunnan oikeuksien taytyy olla myös kehitysvammaisten oikeuksia. Esimerkiksi se, että kehitysvammaiset ovat muiden kouluikäisten tapaan oppivelvollisia.

Normalisaatio nähdään vammaisten henkilöiden oikeutena samanarvoisiin elinolosuhteisiin kuin niillä joilla ei ole mitään vammaa tai haastetta. Oikeus samoihin elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin, kuten päivä, viikko, vuosirytmit. Ihmisen elämänkaaren normaalit kokemukset ja normaalit yksilöllisyyden kunnioittaminen sekä itsemääräämisoikeus.

VALTAISTUMINEN:
Valtaistuminen tarkoittaa sitä, että henkilöllä on mahdollisuus ajaa omia asioitaan. Kriittistä tietoisuutta ympäristöstään, sekä mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan tasolla päätöksentekoihin ja toimeenpanoihin. Voimaantumisen rinnalla käytetään myös sanaa valtaistumista.
Käytännössä se tarkoittaa kollektiivista toimintaa. Kollektiivinen hyvä esimerkki on kehitysvammaisten henkilöiden perustama  Me Itse ry, jonka tarkoitus on tehdä kehitysvammaiset näkyviksi yhteiskunnassamme. Myös käytännössä se voisi tarkoittaa sitä että kehitysvammaiset ihmiset voivat muiden tapaan osallistua päätöksien tekemisissä omissa asumispalveluyksiköissään ja myös päivätoiminnassaan. Asumispalveluyksiköissä se tarkoittaa sitä, että asukas osallistuu viikko/kuukausi kokouksiin ja vaikuttaa siten omaan asumiseensa sekä viihtymiseensä.
Päivätoiminnassa taas se tarkoittaa että toimintaan osallistuja itse vaikuttaa omiin tavoitteisiinsa ja siihen mitä tekee päivätoiminnassa.
Myös omaan kuntoutumiseen ja oman hyvinvoinnin kehittämiseen, sekä sen ylläpitämiseen otetaan ihmisen omat toiveet aina huomioon. Tätä prosessia voisi edesauttaa laatimalla ihmiselle yksilöllinen elämänsuunnittelu.

YHDENVERTAISUUS:
Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.
Se tarkoittaa seuraavia asioita:

Ihmiset ovat myös samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Se on toteutettu siten, että yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi on laadittu lakeja ja sopimuksia. Laissa on kohtia yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Asiasta voi lukea lisää
Katso myös segrekaatioita sopimuskouluista, siinä on epätasa-arvoa.