Vammaistyön palvelujärjestelmä

Asiakasosuuden olen poistanut.

Palvelusuunnitelma:

Vammaispalvelulain 3& mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma.

Sosiaalihuollon asiakaslain 7& mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu, hoito, kuntoutus, tai muu vastaava suunnitelma jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Haluan heti alkuun lisätä tähän, että tässä pitää ehdottomasti mahdollistaa yhdenvertaisuusperiaatetta, siten että henkilö pääsee osallistumaan palveluiden järjestämisessa ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa on siis käytettävä kaikki tukitoimia, että henkilö tulee kuulluksi, kuten selkokieltä, tulkkausta, tai käytetään kuvia apuna, voidaan käyttää myös keskustelumattoa.

Palvelusuunnitelma on aina asiakaslähtöinen. Palvelusuunnitelma on hyvän elämän suunnitelma. Siinä on suunnitelmia palveluista jotka tukevat asiakkaan elämää ja sujuvaa arkea.
Palveluilla tarkoitetaan palveluja ja tukitoimia, palveluja voivat olla asumispalvelu, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu. Palvelusuunnitelman laatimiseen voi tulla mukaan myös muita asiakkaalle tärkeitä henkilöitä. Palvelusuunnitelma laaditaan aina kirjallisesti, se on asiakirja. Siihen kirjoitetaan milllainen elämäntilanne ja toimintakyky asiakkaalla on? Millaisia palveluja asiakaalla on tällä hetkellä? Onko saatu tuki riittävää? Mitä tärkeitä asioita asiakas haluaa tehdä? Sekä millaista apua asiakkaalle voidaan järjestää, sekä se miten tätä apua hänelle järjestetään.
Palvelusuunnitelma tehdään asiakkaalle kun hänestä tulee vammaispalvelujen asiakas. Vammaispalvelut taas tarkoittavat niitä palveluja, joita asiakkaan kunta järjestää hänelle vammansa vuoksi. Vammaispalavelujen tarkoitus että, henkilö voi elää sekä toimia yhteiskunnassa tasavertaisesti muiden kanssa.
Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, usein noin kahden-kolmen vuoden välein, kaikki kirjataan aina ylös.
Voidaan tarkentaa/tarkistaa aikaisemmin kun elämässä tapahtuu muutoksia. Palvelusuunnitelma voidaan laatia myös puhelimella. Sosiaalitoimi nimeää vastuuhenkilön palvelusuunnitelman laatimiselle.
Vastuuhenkilö on yleensä palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Suunnitelman laatimisiin siis saa tulla mukaan tukihenkilö tai tukihenkilöitä. Suunitelman laatimisen yhteydessä työntekijä kertovat asiakkaalle, millaisia palveluita on tarjolla ja millaisiin palveluihin asiakkaalla on oikeus.
Asiakas on paras oman elämän tulkki. Kannustava ympäristö tämän suunnitelman laatimisessa rohkaisee asiakasta kertomaan omista asioistaan. Työntekijän on puhuttava suoraan asiakkaalle, eikä puhua asiakkaan puolesta vaikka vamma saattaa aiheuttaa hitautta tässä tilanteessa asiakkaalle.
Päätöksenteossa on otettava huomioon palvelusuunnitelmassa olevat asiat.
Tulot eivätkä varallisuus vaikuta millääntavoin palveluiden saamiseen.

Subjektiivinen oikeus mitä tarkoittaa:

Subjektiivisella oikeudella tarkoitetaan saada oikeutta saada palvelu, kunnan siihen varaamista määrärahoista riippumatta aina, kun henkilö täyttää laissa ehdot palvelun saamiselle asetetut edellytykset. Subjektiivisen oikeuden osalta ei voida siis evätä henkilön oikeutta palveluun kunnan rahatilanteen johdosta ( tähän viittasinkin osiossa palvelusuunnitelma ) Subjektiivisia ovat mm. palveluasuminen, henkilökohtainen apu, tulkkauspalvelut tai kuljetuspalvelut


Määrärahasidonnainen oikeus mitä tarkoitetaan?

Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on aina järjestettävä kyseistä palvelua siihen varaamiensa määrärahojen puitteissa. Palvelu voidaan evätä määrärahojen perusteella. Mikä evätään se ei saa tapahtua yhdenvertaisuuden vastaisella tavalla syrjivästi. Kunta ei voi tietoisesti mitoittaa talousarviotaa välttyäkseen määrärahasidonnaisten palveluiden järjestämiseltä. Määrärahasidonnaisia palveluita ovat mm. omaishoidon tuki, eräät apuvälineet, sekä muut mahdolliset tukitoimet, jos henkilö ei täytä subjektiiviselle oikeudelle asetettuja edellytyksiä

Erityishuolto - ohjelma (EHO), mitä tarkoittaa?

Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma ( 34& ) Ohjelma sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamisesta sekä siitä, milloin viimeistään erityishuolto-ohjelma on tarkitettava. Ohjelmaan kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Ohjelman ulkopuolelle voi jäädä palveluita, jotka henkilö saa vammaispalvelujen nojalla. Nämä muut palvelut tulisi kirjata palvelusuunnitelmaan ja niistä kunnan tulisi tehdä erillset päätökset.
Ohjelma tulee selvittää, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan erityishuoltona hänelle maksutta. Erityishuolto-ohjelman tarkoitus on turvata kehitysvammisen ihmisen oikeusturvan ja perusoikeuksien totetutuminen. Kaikissa kunnissa kehitysvammaisille henkilöille ei ole laadittu eikä myöskään hyväksytty lainmukaista erityishuolto-ohjelmaa, ja siten koko ohjelma on monille tuntematon. Tämä vaarantaa kehitysvammaisen henkilön oikeusturvan.
Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm, työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut.

Vammaisen henkilön asuminen:

Asunto on elämisemme tukikohta. Asunto ja asumiseen tarvittavat palvelut muodostavat yhdessä asumispalveluiksi kutsutun kokonaisuuden. Asunnon ja palveluiden lisäksi myös asuinympäristö vaikuttaa asumiseen ja elämiseen. Asuminen voidaan järjestää yksittäisessä asunnossa, asuntojen muodostamassa ryhmässä, ryhmäkodissa, tai palveluasumisyksikössä. Kunta voi asiakkaan tilanteesta riippuen tukea sekä asunnon löytämisessä että asumisen mahdollistavien palveluiden järjestämisessä.

Kehitysvammaisten asumisohjelma ( KEHAS ) Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitoksien lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa.
Helsingissä esimerkiksi asumispalvelua haetaan käytännössä siten, että sosiaalityöntekijä täyttää asiakkaan kanssa SAS-arvion ja tekee palvelusuunnitelman. Useimmilla kaupungeilla/kunnilla on tarjolla palveluita ostopalveluyksiköissä.

Henkilökohtainen apu:

Mitä se siis on? YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa säädetään osallisuudesta yhteiskunnassa. Suomessa on henkilökohtaista apua järjestetty lain turvin jo pian 30-vuotta. henkilökohtaien apu on siis vammaispalvelulain / laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Jossa siis vaikeavammainen henkilö saa käyttöönsä henkilökohtaisen avustajan. Henkilökohtainen avustaja toimii avustettavan vaikeavammaisen henkilön alaisena eli työntekijänä. Henkilökohtaisen avustajan turvin on siis vaikeavammaisenkin mahdollisuus tehdä omia päätöksiään valintojaan elämässään sekä toteuttaa niitä asioita, jotka tekisi itse ellei vamma olisi esteenä hänelle.
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella.
Apu on tarkoittaa käytännössä seuraavia asioita:
Päivittäiset toimet ja askareet, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Avun tuntimäärät eivät kuitenkaan ole aina itsestäänselviä.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee.
Kunnalla ei myöskään ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Tämä siis koskee niitä henkilöitä jotka tarvitsevat vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa edellyttäviä palveluita. Avun saaminen voidaan myös järjestää niin, että vammainen henkilö saa tarvitsemansa avun asumisyksikön työntekijöiltä.

Kuljetusapu

Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Kuljetuspalveluihin kuuluvat tarvittaessa myös saattajapalvelut.
Vammaispalvelulain kuljetusalvelut ovat toissijaisia. Tämä siis tarkoittaa sitä, että niitä ei järjestetä henkilöille, jotka saavat palveluja muun lain nojalla, esim. Sosiaalihuoltolain perusteella.
Vaikeavammaisuus ja tarve saattajapalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa huomioidaan aina lääkärintodistus ja sen merkitys kuljetuspalvelun järjestämisessä. Pelkkä invalidiprosentti ei oikeuta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin.
Lääkärinlausunnon lisäksi on myös arvioitava henkilön sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutusta liikkumisen mahdollisuuksiin.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että asiakkaan on mahdollista tehdä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.
Palvelu toteutetaan tarpeen mukaan joko tavallisella taksilla tai invataksilla.

Lyhytaikais ja tilapäishoito

Lyhytaikais ja tilapäisen hoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko.
Erilaisia vaihtoehtoja antavat eri kunnat, ne usein vaihtelevat riippuen asuinpaikasta.
Hoitoa järjestetään perhehoitona, perhelomituksena, laitoshoitona, ja myös asuntoloissa sitä annetaan. Kunnan tilanteen tietää parhaiten alueen oma sosiaalityöntekijä.
Lyhytaikaista hoitoa voidaan antaa perhehoitona. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää esimerkiksi viikonlopun. Hoidon pituus ja ajankohta voidaan sopia perheen, perhehoitajan, ja sosiaalitoimen välillä. Hoitoa voi hakea esimerkiksi koulujen lomien ajaksi,syyslomat, hiihtolomat, jne...
Perhelomittajat taas sitten tulevat vammaisen lapsen tai aikuisen kotiin. Kehitysvammaisen Palvelusäätiön kautta voidaan tilata lomittajan ne perheet, joissa tarvitaan ulkopuolista tilapäisapua hoitajan vapaan tai loman ajaksi. Perhelomittaja hoitaa perheen kaikki lapset ja huolehtii myös perheen lemmikkkieläimistä. Perhelomittaja siis hoitaa kaikenikäisiä perheenjäseniä.
Perhelomittajan palvelua on mahdollista saada enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa.
Kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus tilapäiseen hoitoon. Asiasta on mainittu kehitysvammalaissa ja se on siis erityishuoltoa. Tilapäisenhoidon tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa.

Työ ja päivätoiminta

Työtoiminalla siis kehitetäään siis asiakkaiden toimintakykyä, työ ja opiskeluelämän perustaitoja sekä sosiaalisia taitoja pidetään yllä. Asikkaita harjaannutaan päivittäiseen toimintaan ja pidetään selkeää päivärytmiä näin yllä ja ennaltaehkäistään samalla vammaisen henkilön syrjääntymistä.
Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettaviksi tulee myös työterveyslaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Lomia työtoiminnasta ei kerry samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä. Keskimäärin he saavat noin 5 euroa päivässä.


Päivätoimman tarkoitus on parantaa asikkaiden jokapäiväisiä elämäntaitoja, niin asumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä toimintoja sekä vahvistaa yhteiskunnan integroitumista. Päivätoiminta on yleensä suunniteltu jokaisen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.  Toimintaan sisältyy erilaisia kädentaitoryhmiä, liikunta ja musiikkiryhmiä, sekä puutöitä. atk.taitoja, ulkotöitä sekä erilaisia kiinteistönhoidon tehtäviä. Päiväohjelmien laatimiseeen saavat vaikuttaa aina pääsääntöisesti asiakkaat itse.
Vammaispalvelulain mukaan vammaisen henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminnan avulla voidaan edistää sosiaalista vuorovaikutusta, joka parantaa huomattavasti elämän laatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia.
Päivätoiminnan tarkoitusena on lisätä vaikeasti vaikeavammaisten kontakteja kodin ulkopuolella.
Tähän tulee mieleeni käynnit CP-vammaliitossa kun eräs henkilä kertoi omasta päivätoiminnastaan ja sitten myös retkemme Kuninkaaseen siellä näin kuinka konkreettisesti minkälaista tämä oli.

Omaishoidon tuki

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen, tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, oamishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen.
Omaishoidon tukea sai vuonna 2015 noin 45.300 henkilöä joista 65 vuotta täyttäneitä oli 67%. Minusta tämä luku kertoo, että ainakin ikäääntyvissä ikäryhmissä toinen puoliso on omaishoitaja.
Omaishoitoa pähkinänkuoressa....
Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
Tuen myöntämisen perusteena on ainoastaan hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
Omaishoidon tuki on kokonaisuusm johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito ja palvelusuunnitelma
Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Lähikouluperiaate

Perusopetuslaki uudistui vuonna 2011. Lakiin tulivat lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, joka järjestetään kolmiportaisesti. Kolmiportaisen tuen malli perustuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Lähikouluperiaatteeseen on sitouduttu kansainvälisissä sopimuksissa. Sen mukaisesti jokaisella oppilaalla olisi oltava mahdollisuus opiskella siinä koulussa, johon muutkin alueen oppillaat ja esimerkiksi sisarukset menevät. Se on myös perusopetuslaissa ensimmäinen vaihtoehto.
Lähikoulu siis tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta. mm. ystävyyssuhteiden kehittymistä. Koska lapsi viettää kouluaikansa ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Lähikoulussa oppilas tutustuu naapurustonsa lapsiin ja näin saa mahdollisuuden kuulua luonnollisen ympäristönsä kaveripiiriin. Näin myös lapsi on osa omaa ympäristöään. Lapsen sosiaalisen kiinteys kasvaa kun saa olla mukana ikäluokka toisensa perään oman asuinalueensa koulussa.
Erityisopetus ei onnistu ilman riittäviä resursseja, joka on materiaalit, välineet, tilat, sekä henkilökunta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuksen mukainen koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.
Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi siis järjestää aamu- ja iltaäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut myös järjestöiltä tai yhteisöiltä.
Kunnan tulee hyväksyä aamu-ja iltapäivätoimintaa varten oleva toimintasuunnitelma.
Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminna tavoitteena on tukea kodin ja koulun välistä kasvatustyötä.
Tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan. Mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön kanssa. Myös välipalan nauttiminen on osa kasvatuksellista ohjausta. Tilojen ja välineiden tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Toiminata sisältää seuraavia asioita: Leikki ja vuorovaikutus, liikunta ja ulkoilu, ruokailu, ja lepo, kulttuuri ja perinteet, käden taidot ja askartelu, kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu, mediataidot, arkiaskareet, elinympäristö, kestävä elämäntapa, erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit.

Työvalmennus

Työvalmennus on kokonaisvaltainen tavoitteellinen palvelu.
Työvalmennus on työllistymisessään erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattu kuntouttavasta ja valmentavasta näkökulmasta toteutettava palvelu.
Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden sekä tavoitteiden mukaisesti suunniteltua tavoitteellista toimintaa. Palvelun tavoitteena on parantaa valmentautujan sosiaalisia valmiuksia, edistää hänen oman elämän arjen hallintaa sekä kehittää hänen työelämänvalmiuksia sekä taitoja.
Työvalmennus koostuu, opinnollistetusta työtoiminnasta, yksilö ja ryhmävalmennuksesta sekä kotiruokapäivistä. Näillä palveluilla vahvistetaan valmentautujan valmiuksia itsenäisempään ja vähemmän tuettuun elämään kehittämällä erilaisia elämiseen liittyviä taitoja.
Työvalmennukseen voivat hakeutua työttömät henkilöt, sekä kuntoutujat, jotka kaipaavat vielä tukea työ ja toimintakyvyn vahvistamiseensa, jotka liittyvät työhön tai koulutukseen hakeutumisessa.
Palvelun avulla pyritään edesauttamaan palvelunkäyttäjän liittymistä osaksi yhteiskuntaa ja elämänlaadun sekä toimeentulon parantumista. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Osa hakijoista voidaan ohjata tarvittaessa opiskelemaan työ ja päivätoimintapaikkaan tms.
Työvalmentaja on mukana työllistymisprosessissa yhteisen sopimuksen ja asiakkaan tuen tarpeen mukaan. Työvalmentaja voi olla asiakkaan tukena työpaikan etsimisessä, työhaastatteluissa, työtehtävien suunnitteluissa ja työhön perehdyttämisessä.
Tuetun työllistymisen palveluiden saamisen edellytyksenä ( Helsingissä ) on että asiakas on yli 18 vuotta täyttänyt henkilö kehitysvammainen henkilö tai henkilö jolla on autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä.

Edunvalvonta

Edunvalvoja tai eduntavaltuutettu voi olla tarpeen, silloin kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianosaisen henkisiä kykyjä, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai omia asioitaan. Tällä pystytään ennaltaehkäisemään että varat ja tulot säilyvät henkilöllä itsellään ja hänen käytettävissään. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin. Edunvalvoja voi olla yksityishenkilö, esim. omainen tai muu läheinen.
Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojaksi myös yleisen edunvalvojan. Tavallisesti yleinen edunvalvoja on valtion virkamies, joka toimii edunvalvontatoimissa. Joillakin alueilla yleisenä edunvalvojana voi toimia myös ostopalvelutuottajan palveluksessa oleva yleinen edunvalvoja.
Edunvalvontavaltuutettu on aina yksityishenkilö ja hän voi valvoa henkilön etua, jos valtuuttaja on etukäteen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen toimintakyvyn heikkenemisen varalta.
Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi.

Kelan etuudet

Kela tukee Suomessa asuvien toimeentuloa eri tavoin. Olen koonnut tähän osiioon pähkinäkuoreen suurinpiirtein kaikki etuudet, ihmisen elämänkaarta myöten. Kelan etuuksien saaminen edellyttää yleensä, että asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.

Joitakin etuuksia voi saada vain, jos hän on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa tietyn ajan. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vaiktuisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta on ilmoitettava.

Etuudet lapsiperheen etuudet on äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, erityisäitiysraha-kun terveys vaarantuu työssä, äitiysraha, isyysraha ja isyysvapaa, osittainen vanhempainraha. Vanhempainrahat ovat veronalaista tuloa. kela tekee niistä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaisesti. Päivärahan ennakonpidätys tehdään käytössä olevan verokortin mukaisesti, mutta vähintään aina 20% suuruisena.
Asevelvollisen isyysraha, jos henkilö jää siviilipalvelun aikana isyysvapaalle, isyysrahaa saa vähimmäismääräisenä. Perheellinen asevelvollinen voi saada myös sotilasvaustusta.
Lapsillisä, Kela maksaa lapsilisää lapsen syntymän tai lapsilisänoikeuden alkamista, esim. perhe muuttaa Suomeen. Lapsilisää maksetaan siihen saakka kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Kela maksaa myös yksinhuoltajakorotusta jotka eivät asu avo tai avioliitossa.
Elatustuki. Kela tekee päätöksen elatustuesta ja maksaa tuet sekä perii elatusapuvelat elatusvelvolliselta. Elatussopimukset ja elatusapujen vahvistaminen eivät kuulu Kelan tehtäviin.
Kelan etuudet adoptiovanhemmille. Vanhempainetuudet ovat suurelta osin samanlaiset adoptiovanhemmille kuin biologisille vanhemmillekkin. Erona on vain se, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he voivat saada pidemmän vanhempainrahakauden. Kelalta voi anoa myös adoptiotukea.
Lastenhoidon tuet, kotihoidontuki, sitä voi saada jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi ja häntä hoitavat vanhemmat tai muu hoitaja. Yksityisen hoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha.
Jos lapsi sairastuu, voidaan hakea erityisrahaa alle 16-vuotiaalle. Kelasta voi hakea erityisrahaa, jos vanhempi hoitaa lyhyen aikaa sairasta tai vammaista lasta niin, että joutuu olemaan poissa töistä.
Sairausvakuutus, lääkekorvaukset. Korvausta voi saada lääkkeistä, jotka on lääkemääräyksellä määrätty sairauden hoitoon.

Yksityisen sairaanhoidon korvaukset, Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidosta, ja tutkimuksista näille määritellyn TAKSAN mukaisesti. Kela korvaa myös yksityisen hammashoidon korvaukset, korvausta saa aina yksityisen hammaslääkärin antamasta suun tai hampaiden hoidosta, sekä myös suushygienistin hoidoista.
Matkakorvaukset, korvausta voi saada matkoista sairaanhoidosta sairaanhoitoon ja lääärin määräämään tutkimukseen sekä Kelan kuntoutukseen.
Sairauspäiväraha, Kela maksaa sairauspäivärahaa korvauksena sairausajan ansiomenetyksistä. Jos sairausloman ajalta saa palkkaa, korvaus maksetaan työnantajalle. On mahdollisuus myös hakea osasairauspäivärahaa.
Kuntoutus, Kelan järjestaa myös kuntoutusta, on ammatillista kuntoutusta, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa, harkinnanvaraista kuntoutusta.
Kela maksaa myös Kuntoutusrahaa, silloin kun henkilö osallistuu kuntoutukseen, tämä turvaa henkilön toimeentulon.
Vammaisetuudet ja palvelut, vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Tuen saamisen tai määrään eivät vaikuta omat tai perheen tulot ja omaisuus eikä laitoshoito.
Kelan vammaisetuuksiin ja palveluihin kuuluu, alle16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, ruokavaliokorvaus, vammaisen tulkkauspalvelut.
Opintotuki, henkilö joka on saanut opiskelupaikan, voi hakea Kelasta opintotukea opintoihin Suomessa tai ulkomailla. Kts erikseen ulkomaalaisen henkilön opiskelut suomessa, Kelan sivuilta löytyy kattavasti tietoa. Opintoraha, ointoihin voi saada opintorahaa kun opiskelija täyttää 17 vuotta. Opiskelija voi saada asumislisää.
Opintolainan valtiontakaus. Opintotukeen kuuluu opintorahan ja asumislisän lisäksi Kelan myöntämä opintolainan valtiontakaus. Opintolainan määrää pankki. Opintoihin kuuluu myös Koulumatkatuki.
Sotilasavustus, Kela maksaa palvelusajalta sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen omaisilleen.
Yleinen asumistuki, Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea pysyvässä käytössä olevan asuntonsa asumismenoihin. Vapaa.ajan asuntoon asumistukea ei makseta.
Työttömyysturva, työttömäksi jäävän tulee mahdollsimman pian ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työnhaku astuu voimaan siitä päivästä lähtien, kun TE-toimistoon in ilmoittauduttu.
Työmarkkinatuki, työmarkkinatukea voi saada henkilö joka on 17-64 vuotias Suomessa asuva ja vakuutettu työtön työnhakija.
Kela maksaa myös kotoutumistukea maahanmuuttajalle, kuitenkin eneintään 3 ensimmäisen vuoden ajan.
Kela maksaa myös peruspäivärahaa, joka asuu Suomessa on työtön työnhakija.
Kela myös tukee työllistymistä edistäviä palveluita.
Kelalla on myös kattava eläketurva, jotka turvaavat vähimmäistoimeentulon.
Kela maksaa Kansaneläkettä, joka kuuluu henkilölle joka ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi.
Kela maksaa myös rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää.
Perhe-eläkettä Laisääteiset perhe-eläkkeet turvaavat lesken ja lasten toimeentuloa, kun puoliso tai lapsen vanhempi kuolee. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke.
Kelalle kuuluu myös Takuueläke, sekä eläkkeensaajan asumistuki.
Lopuksi, vielä toimeentuloturvaa haetaan myös Kelalta.

Alle 16 v. vammaistuki, siitä olen Kelan osiossa jo hieman valottanutkin mutta tässä nyt tarkemmin, asiahan tulee koskettamaan minua tulevaisuuden työssäni varsinkin.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea myönnetään alle 16-vuotiaalle lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukauden ajan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se aiheuttaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveeseen samanikäiseen lapseen. Lapsen vammaistukea ei siis makseta palkästään taloudellisen rasituksen perusteella.
Tuen määrä on porrastettua. Vammaistuki on tarkoitettu korvaukseksi kun sairaus tai vamma aiheuttaa, haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta, tai muita erityiskustannuksia.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi saada 16 vuotta täyttänyt vammainen henkilö tai pitkäaikaisesti sairas henkilö. Vammaistuen saaminen edellyttää aina, että toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka asuu Suomessa.
Hoitotuen saaminen edellyttää, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentenyt, kun sairaus tai vamma heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, esim. peseytyä tai pukeutua, tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioita kodin ulkopuolella. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään, avuntarpeen tai ohjaukseen ja valvonnan tarpeen mukaan.

Kuntoutusraha sisältää myös nuoren henkilön kuntoutusrahan

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa kuntoutuksen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahaa voi saada 16-67 vuotias, joka ei kuntoutuksen vuoksi pysty tekemään töitä. Lisäksi tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta. Jos kuntoutuksesi ajalta maksetaan palkkaa, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
Kuntoutusrahan maksamine ja omavastuuaika, Kuntoutusraha maksetaan arkipäiviltä omavastuuajan jälkeen. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, mutta eivät pyhät. Kuntoutusrahaa maksetaan jälkikäteen kuntoutuksen toteuduttua. Se on myös veroitettavaa tuloa. Kuntoutusraha lasketaan kuten sairausäiväraha. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on sairaspäivärahaa suurempi. Muut tulot ja korvaukset saattavat vähentää kuntoutusrahaa.
16-19 vuotias voi saada kuntotusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi oleellisesti heikentyneet ja tarvitaan tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuorella tulee olla alustavat tiedot ammatillisen kuntotutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä alustava koulutussuunnitelma. Kela seuraa suunnitelman toteutumista.

Lääkinnällinen kuntoutus

Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa. Lääkinnällistä kuntoutusta saavat terveyskeskusten, sairaaloiden, ja työterveyshuollon potilaat. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyy seuraavat asiat, kuntoutusneuvontaa, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, työ ja toimintakykyä parantavaa hoitoa, kuntoutusjaksoja, auvälinepalveluja, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusohjausta.

Tulkkauspalvelut

Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että puhevammainen henkilö tulee kuulluksi ja ymmärretyksi kaikissa tilanteissa ja voi siten osallistua sekä olla kanssakäymisessä toisten ihmiste kanssa.
Tulkki välittää puhevammaisen henkilön ilmaisut keskustelukumppanille puhekielellä. Lisäksi tulkki mukauttaa keskustelukumpanin ilmaisut puhevammaisen henkilön ymmärtämään muotoon käyttämällä selkokieltä, tukiviittomia tai kuvia puheen rinnalla.
Oikeus lakisääteiseen tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla. Puhevammainen henkilö voi tarvita tulkkausta koulussa, työssä, asioimisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai harrastamisessa ja virkistäytymisessä.
Puhevammaiset saavat tulkkauspalvelua yleensä Kelan kautta. Poikkeuksena ovat peruskoulua käyvät lapset ja nuoret, jotka saavat koulunkäyntiin tarvitsemansa tulkkauspalvelun kunnan opetustoimen kautta. Peruskoulun jälkeen opintoihin tulkkauspalvelun järjestää kela.

Lait:

Yhdenvertaisuuslaki, tämän lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Tätä laki sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

Uudistunut yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015 Samanaikaisesti tulivat mm muutokset lakii naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä laki yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnasta.

Viranomaisten lisäksi se koskee koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia, työnantajia sekä uutena nyt myös palvelun ja tavaroiden tarjoajia. Uudistunut lainsäädäntö takaa yhtäläisen syrjinnän suojan kaikille riippumatta siitä, onko henkilö tullut syrjityksi etnisen alkuperän, iän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai jonkin muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Palveluiden tarjoajia ovat esim. hotellit, ravintolat, kaupat.

Sosiaalihuoltolaki, 1 luku ylieset säännökset. Tämän lain tarkoituksena on ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta. Turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät, ja laadukkaat sosiaalipalvelut, sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet. Edsitää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeuttaa hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä edellämainittujen tavoitteiden toteuttamaiseksi.
Sosiaalihuollolla on luonteensa vuoksi erityinen rooli eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisessä.

Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tämä onkin varsin laaja  aihe.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun ilman syrjintää. Hyvään kohteluun kuuluu asiakkaan ihmisarvon, vakaumuksen, yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Sosiaalihuollon palveluja annettaessa asiakkaan etu, toivomukset, mielipide ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon. Huomioon on myös otettava asiakkaan äidinkieli ja kulttuuritausta.

Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta asiakas voisi käyttää osallistumisoikeuttaan, on hänen saatava selvitys erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut tai muista seikoista, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Silloin, kun täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.  Alaikäisen asiakkaan mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Asiakkaalla on oikeus saada selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, toimenpidevaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista asiassa merkityksellisistä seikoista.
Asiakas saa tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista.
Asiakkaalla on oikeus saada tietoja asianosaisaseman perusteella asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Asiakkaalla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat tiedot.
Päätös ja palvelusuunnitelma
Asiakkaalla on oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä kirjallisesti.
Asiakkaalle on pääsääntöisesti laadittava palvelusuunnitelma.

Kehitysvammalaki: Kehitysvammalaissa on säännökset erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt taihäiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää tällaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat kehitysvammalain mukaan mm. tutkimus, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus,työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjstäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

Kehitysvammalakiin tehtiin muutoksia keväällä 2016. Muutosten taustalla oli tarve saattaa kansallinen lainsäädäntö YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Kehitysvammalakiin tehtyjen muutosten myötä Suomi oli valmis ratifioimaan YK:n vammaisopimuksen.

Kehitysvammalain muutokset astuivat voimaan 10.6.2016, yhtä aikaa YK:n vammaisopimuksen kanssa.

Muutosten tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.

Mitä tulee lakien soveltamisjärjestykseen, niin kaikki ovat yhtä tärkeitä lakeja, mielestäni yhdenvertaisuuslaki on hyvin sovellettu, ja selkeää.

Vammaispalvelulain keskeiset muutokset astuivat voimaan  1.9.2009 alkaen:

Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäävät voimaan. Erityishuoltoa järjestettävä erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle. Kehitysvammalakia sovellettava esimerkiksi silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole asiakkaan kannalta sopivia tai riittäviä. Erityishuolto-ohjelmaan kirjataan kehitysvammalain nojalla järjestettävät palvelut.
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: palvelutarpeen selvittäminen määräajassa, yksilöllinen palvelusuunnitelman laatismisvelvoite ja viivyksetön päätöksenteko
Henkilökohtainen apu vaikeavammaisten subjektiiviseksi oikeudeksi
Vammaispalvelulaki edistää yhdenvertaisuutta
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 §). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.


Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.


Vammaispalvelulain mukaiset palvelut jaetaan määrärahasidonnaisiin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Asiakkaan subjektiivinen oikeus saada palvelu tarkoittaa sitä, että kunnalla on ehdoton velvollisuus järjestää palvelu, mikäli asiakas täyttää laissa tai asetuksessa mainitut palvelun myöntämisedellytykset.

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaisuus määritellään jokaisen haettavan palvelun osalta erikseen. Kehitysvammalaissa ei tällaista rajausta ole.

Kuntoutusmenetelmät

Työssäoppimisen paikassani käytetään seuraavia kuntoutusmenetelmiä.

Toiminnalliset menetelmät ovat erilaiset ryhmätoiminnot. Olen siis koulussa ja kokopäivä koostuu siis koulupäivästä, mutta tässä koulussa myös sovelletaan erilaisia kuntouttavia menetelmiä.
Toiminnalliset ja luovat menetelmät ovat siis seuraavat:

Erilaiset pelit, välitunnilla voidaan yhdessä pelata, sekä kävellään yhdessä, askartelu, pienissä määrin musiikinkuuntelu, elokuvien katselu, retket erilaisiin kohteisiin. Luovia ovat kädentaidot, askarrellaan esimerkiksi syyslehdistä tauluja.
Myös perinteisia tansseja on harjoiteltu.

Haluan tässä tuoda esille yhden luovan menetelmän jota käytetään koulussa myös, se on sitä että yritetään muuttaa totuttuja tapoja ja tehdään asioita eritavalla. Autistiset henkilöt ovat tottuneet rutiineihin ja niitä välillä "rikotaan" koska on myös tärkeää että henkilö tottuu, siedättyy erilaisiin tilanteisiin ja ääniin. Elämässä kun tilanteet muuttuvat.
Olen ottanut kuvia luovista menetelmistä. Kaikki toiminnat on suunniteltu autistisille henkilöille ja tavoitteena on toimia yhdessä ja saada vuorovaikutus toiminaan niin oppilaiden kuin aikuisten kesken.

• 
  

Kasvit

Pihlajanmarjat

Makupeli

Yhdessä kuvassa oppilaat ovat keränneet luonnosta kasveja, ja sitten asettaneet ne kartonkiin ja kontaktimuovia päälle, sekä myös yhdessä kuvassa he keräsivät pihlajanmarjoja ja tekivät niistä kauniita koruja, jotka nyt koristelevat luokkahuoneen katossa.
Alimmaisena on kuva pelistä ja karamelleistä, siinä oppilaat pelasivat ja karamellit olivat hauskasti maustettuja, oli "hikisukkaa, oksennusta, ja vaikka mitä. Siitä oppilaat tykkäsivät ja he saivat aistia ihan uusia makuja leikin varjolla.
Ryhmänohjaustuokion tein oppilaille, kun teimme retken Villa Elfvikiin. Pysähdyimme perillä ja sitten polulla pidin heille leikkisän liikunnallisen tuokion. Nostimme käsiä, samalla kuvittelimme että me kosketimme pilviä, liikutimme käsiä kuvitellen että uimme, näin kävin läpi jokaisen paikan varpaisiin asti. Olin hyvin iloinen siitä että kaikki olivat aktiivisia ja osallistuivat kukin parhaansa mukaan. Lopulta annoin vuoron oppilaalle, ja hän aloitti jonkin liikkeen jota me muut sitten teimme perässä, ja vuoro vaihtui sitten toiselle. Sain tuokiosta hyvää palautetta, otin huomioon siinä että kaikki pääsevät mukaan ja olin suunnitellut tuokion juuri tähän retkeen ja otin huomioon sen että olimme ulkona ja käytin luontoa avukseni.

Kooste kouluviikosta 18.9-22.9

No niin taas sitten on yksi viikko jälleen takana. Ja nyt mitä enemmän nämä viikot menevät eteenpäin, tajuan että kiirehän tässä taitaa tulla, kun on tehtäviä tekemättä ja muutamia kurssejakin on suorittamatta ennenkuin pääsen aloittamaan näyttöäni. Vaikkakin siihen on aikaa, niin totuushan se on, että kohta on jo Joulu ovella. Jo yksikin poissaolo koulusta tuntuu, se jos on poissa niin tulee aina sellainen korvaava tehtävä ja minä itse en sellaisista pidä koska se tuottaa aina sitä rästiä.
Tällä viikolla olemmme käyneet muutamissa paikoissa siis tutustumassa ja ne olivat mielestäni kivoja päiviä. On ollut myös kiva nähdä muita pitkästä aikaa ja kuulla kuulumiset. Olemmehan tuolla kentällä kuitenkin vähän orpoja ja kun on tämä opiskelijan rooli päällä, niin sekin tuottaa aina ne omat lisähaasteensa. Lisähaasteet ovat kuitenkin asioita jotka ovat kuitenkin enemmän omassa päässä, eli jännitys kuinka tästä kaikesta selviää ja pääseekö sinne näyttöön. Olen kuitenkin valinnut tämän osaamisalakseni ja sitä en tällä hetkellä kadu. Vammaistyö on luovaa, ja joissakin työpaikoissa voi hyvinkin paljon itse säätää omaa päiväänsä monenlaisilla toiminnallisilla menetelmillä esimerkiksi. Tätä blogia myös rakennan ihan omassa tahdissani, säilyttäen kuitenkin sen ettei syntyisi tekemättömiä tehtäviä runsaasti.
No niin nyt sitten asiaa eli mennään sellaiseen kuin Aarrekartta. Tänään koulussa teimme sellaisen itsestämme, jonka sitten esittelimme muille. Minusta tuon kartan tekeminen oli mielekästä tekemistä aamulle. Katselimme sanomalehtiä, ja otimme sieltä itseämme koskettavia lauseita, kuvia jotka sitten liimasimme kartongille. Idea oli minulle tuttu, olen luonut joskus tälläisen kuvakartan omasta elämästäni valokuvin.
Aarrekartta on tapa jolla voidaan työstää omia toiveita ja unelmia. Aarrekartta auttaa siis selkeyttämään omia tavoitteita. Kun tietää mitä haluaa? ja tarvitsee niin sitten voi kurottautua haaveita kohti ja suunnittelemaan niitä. Vahvat unelmat paremmasta kehittää ihmisen henkisiä ja fyysisiä voimavaroja.
Aarrekartta on siis mielen työtapa, jonka avulla voidaan hahmottaa kuvin ja tekstein itselle tärkeitä asioita. Sellaisen kartan tekeminen on päätösten tekemistä, se on myös miettimistä mitä elämältä haluaa ja mitkä ovat minulle tärkeitä asioita vaikka tällä hetkellä. Unelmat ovat siinä sallittuja, unelmat ovatkin hyvä luottamus tulevaisuuteen! Kun tätä karttaa tekee, niin tärkeimpiä kysymyksiä onkin se, että millaista se elämä on nämä unelmat ovat totta? Kun sitä konkretisoi omia haaveitaan paperille, se vaikuttaa omaan alitajuntaan. Unelmat ohjaavat havaintoja ja valintoja. Mieli alkaa herkistyä asioille, jotka ovat olleet saavuttamisen kannalta tärkeitä. Unelmat voivat olla joko materiaallisia tai aineettomia. Tässä on minun aarrekarttani.

Aarrekarttani

Opiskelimme myös aihetta luovat toiminnalliset menetelmät ja harjoittelimme niiden tekemistä yhdessä. Toiminnallisia menetelmiähän ovat kuvataide, musiikki, liike, tanssi, elokuva, luova kirjoittaminen, kirjallisuus, ja tarinat.
Toiminnallisten menetelmien tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään sanoja sellaisille ajatuksille, tunteille ja mielikuville, jotka eivät vielä ole sanallisella tasolla. Toiminnan tarkoituksena on helpottaa vuorovaikutusta ja päästä tarkastelemaan asiakkaan elämäntilannetta ja historiaa sekä löytää ratkaisuja ongelmiin.
Taiteellisin ja toiminnallisin menetelmin voidaan tukea ihmisen ymmärrystä ja toisen kohtaamista. Menetelmät auttavat tuomaan tietoisuuteen monia ajatuksia ja tunteita, jotka eivät yleensä pääse esille pelkän keskustelun tai muun kommunikoinnin yhetydessä. Ihminen pyrkii luonnostaan ilmaisemaan itseään toiminnallisesti. Toiminnalliset menetelmät eivät ole terapiaa, mutta ne ovat usein hyvinkin terapeuttisia. Usein henkilö on tälläisen tuokion jälkeen iloinen, sekä rentoutunut.
Ryhmämme tässä täydessä toiminnassa.

Harjoittelimme myös sosiaalista sirkusta, joka on minulle taas aivan uusi asia. Siinä on siis mahdollisuus opetella uusia asioita erikeinoin, ja me harjoittelimme sitä myös vammaisen henkilön näkökulmasta saaden asioihin erilaista näkökulmaa, miten vaikka palloa pyörittää tai vannetta voidaan käytää ja myös muita välineitä. Huomionarvoista tässä on myös se seikka, että näiden välineiden hankinta ei välttämättä maksa mitään, ne voidaan itse tehdä kierrätysmateriaaleista. Tätä asiaa kannattaa siis hyödyntää ja tekemisen ilon siinä sitten tulee mukana, ihan ajatellen vaikka toppipaikkaani, niin ajatus syntyi ihan heti, että voisi vaikka jotakin sinne rakentaa iltapäivätoiminnassa.
Sosiaalisella sirkuksella siis pyritään tukemaan taiteen avulla erityisryhminen hyvinvointia. Siinä osallistujat saavat positiivisia elämyksiä, ja ne vahvistavat itsetuntoa. Myös henkilöt oppivat toimimaan osana ryhmää, eli tulee ryhmäytyminen.
Me kokeilimme, hernepusseja, keiloja, palloja, ja monia muitakin hauskoja leluja. Kaikilla oli päässään hauskat hatut. Hauskaa oli kaikilla.

Minä

Opiskelimme myös voimaantumista, joka siis tarkoittaa sitä, että ihminen löytää omat voimavaransa ja ottaa vastuuta omasta elämästään. Voimantunne syntyy omien oivallusten ja omien kokemusten kautta. Voimaantunut ihminen on itse itseään määräävä ja ulkoisesta pakosta vapaa. Voimaatuminen lähtee siis ihmisestä aina itsestään ja se tapahtuu luontevammin ympäristössä, jossa ihminen kokee ilmapiirin turvalliseksi, hyväksytyksi, ja asemansa tasa-arvoiseksi. Voimaantuminen perustuu myös tietoon, Tiedon myötä ihmiset tulevat itse tietoiseksi omasta asemastaan ja näin myös itsemääräämisoikeus toteutuu.

Kuninkaantien toimintakeskus

Teatterikerhon rekvisiittaa

Asiakkaiden tekemiä tauluja.

Toimintakeskuksen aulasta

Teimme tänään tutustumiskäynnin Espoon kuninkaantien toimintakeskukseen. Aamua varjosti bussiliikenteen työnseisaus, joten päätin sitten mennä paikalle polkuyörällä.
Paikka oli noin 5-6 vuotta vanha ja työtekijöiden vaihtuvuus ei ole kovinkaan suurta, tässä paikassa työntekijät viihtyvät, luultavasti johtuen siitä, että työaika on säännöllinen ja jokainen ohjaaja voi itse säätää omaa ryhmäänsä.

Linkki heidän sivuilleen:

http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Vammaispalvelut/Yhteystiedot/Paiva_ja_tyotoiminta

Asiakkaat siis tulevat tänne yksilöllisesti sopimuksen mukaisesti sovittuina arkipäivinä. Monet asiakkaat ovat olleet toiminnassa mukana jopa 30-vuoden ajan. Toimintakeskuksessa on erilaisia ryhmiä ja ne on nimetty hyvin persoonallisesti usein luonnon mukaisesti.
Jokaisen asiakkaan tuen ja ohjauksen tarve on hyvin yksilöllinen ja sen mukaan on myös ryhmät jaettu. Itse tutustuin ryhmään, missä asiakkaat itse kertoilivat itsestään ja heillä oli myös itse tehdyt kansiot kaapissa. Sain nähdä yhden asiakkaan kansion, ja siinä hänellä oli perheen kuvia ja aivan vauvaiästä valokuvia. Ohjaaja vaikutti varsin miellyttävältä oli työlleen omistautunut vähän vanhempi rouva.
Paikka oli kuin unelma jossa oli kaikki suunniteltu vammaisen henkilön tarpeisiin, sauna oli suunniteltu heitä varten ja sitten siellä oli kaikki kylpyhuoneet hyvin esteettömiä ja struktuurein "somisteltuja" Mieleni teki ottaa yhdestä vessasta valokuva, mutta päätin sen nyt kuitenkin ottaa ottamatta. Aivan upeita olivat aistihuoneet, otin yhdestä kuvia kun valot vaihtuivat.

Aistihuone punaisena

Aistihuone "sinisenä"

Hieman aistihuoneesta sitten, eli mikä se sellainen "aistien huone" sitten on?  Aistihuone on elämystila, jossa pyritään aktivoimaan aisteja.
Näkö ja kuuloaisteja kativoidaan käyttäen muunmuassa erilaisia visuaalisia ratkaisuja ja ääniä.
Aistien herättämiseen käytetään myös liikettä esimerkiksi erilaiset istumisratkaisut kuten säkkituolit. Tässä huoneessa missä minä kävin oli sisustus valkoista ja huonetta ympäröi muutama säkkituoli, johon asiakas voi halutessaan uppoutua.
Aistihuoneessa rauhoitutaan ja rentoudutaan. Muunmuassa muistisairaat, kehitysvammaiset, ja autisminkirjoon kuuluvat henkilöt hyötyvät aistihuoneen tarjoamista mahdollisuuksista.
Aistihuoneen tarkoituksena on luoda moniaitinen ympäristö, jossa saadaan luotua äänen, valon, kuvien ja tekstuurien avulla tila, missä ensisijaisesti henkilö voi rentoutua. Tämä on asia joka saisi olla enemmänkin olla käytössä erilaisten henkilöiden käytettävissä.
Aistihuone soveltuu myös hyvin esimerkiksi kokoustilaksi sekä työntekijöiden virkistyshetkiin. Itse en ole vielä kovinkaan usein törmännyt aistienhuoneisiin. Entressen kirjastossa on aistien huone ja aion siellä käydä katsomassa tätä huonetta, josta tulen tähän blogiin vielä erikseen sitten osion tekemään, sellainen huone löytyy myös Ison Omenan kirjastosta. Olenkin tässä miettinyt, että jos minulla olisi isonpi asumistila, tekisin yhdestä huoneesta sellaisen aistihuonetta muistuttavaa huoneen, joka tarpeen tullen tulisi aistihuoneeksi.

Toimintakeskuksessa on myös teatteri, jonka ryhmä kokoontuu kerran viikossa, tämä ryhmä on erittäin suosittu siellä. Laitan tänne kuvia mitä otin sieltä, nyt kyllä kuvat kertovat paljon.

"taideteon" johon ihastuin

Asiakkaan tekemä taulu

Hygieniapassi

Olen suorittanut hygieniapassin ja merkitsen asian vielä tähän blogiin.

CP-liitto

Kävimme tämään ryhmämme kanssa, tutustumassa CP-liittoon ja teimme päivän päätteeksi ryhmätyön. Tässä on työmme:

TIIMI: Hanna, Tiina, Tina, Angelika, Anne

Cp-liitto ry

- perustettu vuonna 1965, mutta paikalliset yhdistykset toimineet jo aiemmin
- diagnoosi cp:stä saatu jo -50-luvulla
- cp-liittoon kuuluu CP-, HC-, MMC- ja DDC-ryhmät
- päätehtävä edunvalvonta (oikeuksien valvonta)
- erityisliikuntajärjestö, syntymästään vammaisen ja neurologisesti vammaisten järjestö
- cp-vammaisia jäseniä noin 10 000 (plus omaiset, joita noin viisikertainen määrä)
- yhteensä erivammaisia jäseniä noin 15 000
- valtakunnallinen järjestö, jolla 20 alueellista yhdistystä
- tiivis yhteistyö muiden vammaisjärjestöjen kanssa
- avustajapalvelu, tulkkauspalvelu (puhetupakeskus), kommunikaatiopalvelu, lomittajarahat, sopeutumisvalmennus, päivätoiminta, elämysretkiä, vertaistukea, tiedotus
- elämänkaaren alkuvaiheessa vertaistuki ja sopeutumisvalmennus, tieto ja palvelu, kuntoutus
- elämänkaaren aikuisiässä yksilöllisen tarpeen mukaan järjestettävät asumispalvelut, ohjeistusta ja neuvontaa cp-vammaisille ja heidän läheisilleen erilaisista palveluista ja tukimuodoista, järjestää virikkeellistä toimintaa (leirit, elämysretket, juhlat, osallistujakokoukset toimintakauden alussa ja keskellä, perhelomia (yhteistyössä lomamatkayritysten kanssa) ja päivätoimintaa

Yhteenveto fiiliksistä:
- Kattava paketti
- Ei niin struktoiroituja (toki yksilöllistä), päivätoiminta mielenkiintoista
- Osallistujakokouksissa osallistujilla paljon mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan
- Keikkatyö hyvä mahdollisuus
- Cp-vammaiset henk.koht. tulevat kertovat mitä tekevät

Lisäys omista ajatuksistani....

Tunnelma ja ilmapiiri olivat hyvät, pidin erityisesti siitä että luennoitsijat olivat odottaneet meitä ja olivat myös varanneet aikaa meille ja saimme kysyä myös asioita tarvittaessa. Päivätoiminnasta oli asiakas kertomassa henkilökohtaisesti päivätoiminnasta ja hän myös kertoi asumispalvelu yksikössä asumisestaan. Viimeisenä meille kertoi cp-liiton toiminnasta nainen joka itse oli liikuntavammainen ja hänellä oli avustajakoira, saimme myös tietoa avustajakoira toiminnasta. Ne jotka olivat kiinnostuneita tulemaan avustamaan eritilanteisiin, he jättivät oman yhteystietonsa. Itse en nyt tällä kertaa jättänyt, koska katson että tänä vuonna nämä opiskelut vievät sen verran aikaa, että sanoisin vain ei sanaa. Mutta palaan asiaan sitten ensivuonna!

CP-liiton päivätoiminnan viihtyisä olohuone

Haluan lisätä tähän linkkejä.

http://www.cp-liitto.fi/vammaryhmat/mmc-vamma

Maailman CP päivä on siis 6.10 ja heillä on varsin toimivat ja kattavat facebook jossa he tiedottavat monipuolisesti järjestön toiminnasta.

https://www.facebook.com/maailmancp?ref=hl

CP-liitto myös pitää aktiivisesti vammaisten oikeuksia ja nyt onkin näkyvästi esillä se, että vammaisten palveluita ei saisi kilpailuttaa, joka onkin mielestäni aivan tyrmistyttävää. Yhteiskuntamme missä elämme, on kilpailuyhteiskunta, mutta vammaisten palveluihin kun kajotaan, niin se on epäoikeudenmukaista toimintaa meidän yhteiskunnassamme. Elämä ei ole kilpailu.

http://www.eimyytavana.fi/kokemuksia/

Haluan myös kertoa siitä, että heidän uudessa CP-liiton lehdessään oli hyvinkin kattava tietopaketti Motoriikan haasteista ja siitä miten se tiedostetaan, tunnistetaan ja tuetaan.
Ts. Motoriikan haasteet voivat heijastua lapsen arjessa monenlaisiin päivittäisiin toimintoihin, kirjoittamisesta, ruokailuun ja pukeutumiseen, fyysisiin peleihin ja leikkeihin. Haasteiden taustalla voi olla monia syitä: oppimisympäristö, sairaus, vamma. Kyseessä voi olla myös motorisen oppimisen vaikeus. Motorisen oppimisen vaikeudet näkyvät huomattavana vaikeutena oppia uusia motorisia taitoja ja jo opittujen taitojen soveltamisessa uusiin tilanteisiin. Motorisen oppimisen vaikeudet voivat ilmetä joko hieno-tai karkeamotoriikan alueella tai kummallakin, sekä havaintomotoristen taitojen vaikeuksina ja ne esiintyvät usein yhtä aikaa muiden oppimisen pulmien kanssa.

http://www.skillilataamo.fi

Elämänkaari

ENSITIETO

Ensitieto tarkoittaa sitä, että vammaisen lapset vanhemmat/läheiset saavat ensimmäiseksi tiedon lapsen vammasta.
Hyvä ensitieto sisältää tietoa paitsi vammasta tai sairaudesta, myös kuntoutuksesta ja eri palveluista joita perhe voi saada.
Ensitieto tukee auttaa perhettä löytämään omat voimavaransa. Hyvän ensitiedon pitää olla asiallista, mutta samalla sen anatamisessa pitää ottaa huomioon tiedon saajan mielessä syntyvä tiedon sekamelska kun diagnoosi lapsen vammasta tai sairaudesta on saatu. Monet vanhemmat ovat siis alkuun hyvinkin järkyttyneitä.
Usein jo sairaalassa voidaan antaa Ensitukiryhmäistunto. Paikalle kutsutaan perheelle läheisiä ja heille tärkeitä ihmisiä. Mikäli lapsen vammaisuus todetaan jo raskausaikana, silloin istunto on mahdollista järjestää jo raskausaikana. Näin vanhemmat saavat jo varhaisesta lähtien itselleen etukäteen tukiverkoston.
Kaikki tapahtuu kuitenkin aina asiakkaan ehdoilla.
Tilanne jää usein vanhempien mieleen loppuiäksi.
Parhaassa tapauksessa hyvä ensitieto luo turvallista pohjaa, jolle perhe voi ryhtyä rakentamaan arkeaan. Ensitieto luo pohjan vanhempen ja ammattilaisten välille.
Tiedon tarve ei lopu ensimmäisiin hetkiin, lapsen varttuessa ja tilanteen muuttuessa elämä tuo mukanaan aina uusia kysymyksiä.
Ensitiedon tarve nousee esiin monenlaisissa tilanteissa uesin jo raskausaikana, syntymähetkellä, tai lapsen varttuessa, joskus jopa vuosien kuluttua. Joissakin terveydenhuollon yksiköissä ensitiedon antaminen on ohjeistettu ja nimetty tietyille henkilöille. Siitä huolimatta moni ammattilainen joutuu aivan yllättäen, kesken kiireistä työvuoroa tilanteeseen, jossa perheen kanssa on puhuttava koko loppuelämää koskevista kysymyksistä.
Lähihoitajan työnkuvaan kuuluu kuunnella, neuvoa, ohjaa, sekä opastaa ja olla siinä tilanteessa läsnä.

Hyvä ensitieto on: tarkka diagnoosi lapsen sairaudesta tai vammasta. Perheen läheisten informoiminen. Erilaiset kirjalliset materiaalit. Ennuste lapsen kehittymisestä. Tieto perheelle kuuluvista etuuksista ja palveluista sekä tuki niiden hakemiseen. Tietoa kuntoutusmahdollisuuksista. Tieto vammaisjärjestöistä ja yhdistyksistä. Mahdollisuus vertaistukeen.

Ensitietokurssit ovat tarkoitettu perheille joiden lapsella on todettu kehitysvamma, kehitysviivettä, tai kehityshäiriötä. Kurssit ovat sopeutumisvalmennusta ja ne ovat valtakunnallisia.

Osa kehitysvammoista huomataan vasta leikki-kouluiässä kun lapsen kehitys pysähtyykin tai opitut taidot alkavat hiipua. Usein tästä seuraa tutkimusten sarja joka on pitkä ja uuvuttava vaihe vanhemmille. Joskus diagnoosin saaminen saattaa kestää pisimmillään vuosia, eikä tarkkaa määritystä aina ole edes mahdollista saada. Lapselle ja hänen läheisillään on oikeus ensitietoon elämän eri vaiheissa.
Diagnoosin vahvistuminen voi lopulta olla kuitenkin helpotus. Perhe pääsee vammaispalvelujen piiriin.

Läheiset huomioon. Lapsen kehitysvammaisuus koskettaa laajaa läheisten joukkoa, isovanhempia, sukulaisia, ystäviä, työkavereita. Myös he tarvitsevat hyvää ensitietoa voidakseen olla perheen tukena. Usein läheisten tiedontarve on usein suuri. Ja he tarvitsevatkin juuri sitä oikeaa tietoa, eikä sitä internetistä tai kuultua tietoa.

Irlannin malli:

Irlannissa on hyvän ensitiedon antaminen ohjeistettu kattavasti.
Euroopan maissa Irlanti kuuluu edelläkävijöihin ensitiedon nostamisessa sen ansaitsemaan asemaan.
Perheiden kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on Irlannissa käytössään yksityiskohtainen ja käytännönläheinen suositus hyvän ensitiedon antamisesta.
Irlannin mallin periaatteista on sovellettavissa myös Suomeen.
Lapsi kohdataan aina kunnioittavasti
Ammattilaisten ote on perhekeskeinen
Paikkansapitävä ensitieto annetaan perheen tahdissa ja perhettä kuunnellen
Ensitieto on positiivista, totuudenmukaista ja toivoa ylläpitävää

Vammaisalan kansalaisjärjestöt toimivat parhaillaan sen hyväksi, että Suomeen saataisiin valtakunnallinen ohjeistus ensitiedosta. Vielä toistaikseksi perheet eri puolilla maata ovat valitettavasti epätasaarvoisessa asemassa ensitiedon saamisessa.

Etri tarkoittaa siis ensitukiryhmäistuntoa, jossa on ETRI koulutetut työntekijät, paikalla on usein myös vertaisvanhempi.

Vammaisen lapsen lapsuuteen kuuluu vammasta riippumatta normaali elämänrytmi. Vammainen lapsi käy päivähoidossa ja saa siihen tarvittaessa oman henkilökohtaisen avustajan mukaan. Myös koulussa lapsella on mahdollisuus saada avustaja. Kehitysvammainen lapsi ja perhe ovat kuitenkin osa erityisryhmää ja heidän tukemiseensa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Kehitysvammaisen lapsen kanssa arjessa olo vaatii tarkempaa ja tehokkaampaa hoitoa ja arjen askareet voivat olla aikaajoin varsin haasteellisia johtuen lapsen erityistarpeista, lääkitys, valvonta, apuvälineet, kontrolleissa käynnit, lukuisat tutkimukset. Lapsen pitää saada olla "lapsi" vaikka joskus saattaa olla, että vanhemmista tuntuu olevansa enemmän hoitajia, kuin vanhempia. Lapsen ollessa pieni on erityisen tärkeää erilaiset vertaistukiryhmät ja lapsen varhainen kuntotukseen kiinnitettävä ertyisen paljon huomiota. Kun vammaisella lapsella on terveitä sisaruksia, niin usein sisarukset auttavat vammaista perheenjäsentä ja joskus myös perheen muut lapset voivat kuormittua. Lapsell tehdäänkin yksilölllinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan kanssa. Lasta kannattaa voimaannuttaa eli mahdollistamalla rohkeutta lisäämällä lapsen omaehtoiseen toimintaan. Voimavarojen vahvistamisella rohkaistaan lasta löytämään omat voimansa. Lapsen varhaiseen kasvuun saattaa liittyä myös pitkät tutkimukset/seurannat osastolla, tämä aika on varsin stressaavaa koko perheelle. Lapsen ollessa pieni, lapsi tarvitsee jatkuvasti aikuisen henkilön läsnäoloa syliä, sekä erityistä hoivaa.

Vammaisen tullessa murrosikään ja kun alkaa elämään nuoruuselämää, hän tarvitsee erityisen paljon tukea myös silloin. Nuoren olisi hyvä pystyä muodostamaan realistisen käsityksen itsestään, sekä omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Tiedontarve omasta sairaudesta on tärkeää käyttää. Nuoren tulee saada riittävästi mahdollisuuksia  tehdä omia valintoja. Ja häntä olisi kuunneltava tehdessään valintoja, vanhempien pitäisi ymmärtää että heidän vammainen lapsensa on oma "persoona" josta on kasvamassa aikuinen vammasta huolimatta. Nuorella myös murrosikä saattaa nostaa riskiä mielenterveyden ongelmille. On tärkeää kohottaa nuoren itsetuntoa ja vahvistaa tasapanoista suhdetta lähiakuisiin ja etsiä omaa paikkaansa kaveripiirissä. Murrosiässä voimakkaat tunteet ovat pinnalla, ja hyvin nopeasti vaihtelevissa tunnetiloissa nuori tarvitsee tukea.

Kun nuori itsenäistyy, se merkitsee sitä että nuori irroittaa itsensä vanhemmistaan, vammastaan riippumatta hänelle olisi mahdollisuus hyvään aikuisuuteen ja auttaa häntä koulutuksessa ja työhön liittyvissä asioissa. Nuorta aikuista tuetaan löytämään oma identiteetti ja mahdollistetaan omatoimista suoriutumista arkielämässä. Ennenkaikkea lähtökohtana on siis ikätasonmukainen elämän malli. Tarkoitan tällä sitä kun esimerkiksi joihinkin vammoihin liittyy pienikokoisuus ja olemus saattaa olla hyvinkin lapsenomainen, niin hyvin moni aikuinen kuitenkin puhuu ikäänkuin tämä henkilö olisi lapsi vaikka on täysiikäinen. Matka kohti aikuisuutta oleva tie on kuitenkin pitkä ja siihen liittyykin monia haasteita. Vammaisella henkilöllä aikuistuminen on moninkertainen prosessi, sitä kun ei vain lähdetä kassi kädessä ulos ovesta ja muuteta soluasuntoon :) Vammaisen lapsen vanhemmat saattavat olla hyvinkin vahvasti symbioosissa omaan lapseensa, tämän tullessa aikuiseksi. Tämä ei ole kuitenkaan kummankaan edun mukaista, vaan itsenäistymistä olisi mahdollisimman paljon tuettava.
Siirtymä aikuisuuteen siis tapahtuu koulutuksella ja tukiasumisen palveluilla, on olemassa erilaisia tukiasuntoja jotka mahdollistavat itsenäistymisen, asumista voi ensin kokeilla ja katsoa miltä asuminen tuntuu ja sillä tavoin voidan mitata myös oma avuntarve ihan käytännössä.

Ikääntymisestä...kehitysvammaisten keskimääräinen elinikä on noussut viime vuosikymmeninä ja ikääntyviä kehitysvammaisia on aiempaa enemmän. Ikääntyneet kehitysvammaiset henkilöt muodostavatkin tulevaisuudessa osan kehitysvammapalveluiden käyttäjistä. Monilla ikääntyneillä kehitysvammaisilla on paljon toimintakykyä. Useimmilla on kuitenkin etenevissä määrin palveluntarpeita.
Erityisesti ikääntyneet kehitysvammaiset tarvitsevatkin erityistä tukea fyysisen terveyden ylläpitämiseen. Suomessa ei ole kovinkaan kattavaa tietoa ikääntyneiden kehitysvammaisten palveluista ja niiden kehittämisarpeista. Ei ole myöskään tarkkkaa käsitystä siitäkään, millaisia haasteita kehitysvammaisten ikääntyminen tuo hoitotyöhön. Yhä useampi kuitenkin ehtii sairastua dementoiviin sairauksiiin. Joihinkin liittyy erityispiirteitä, downin syndroomassa kliinisen dementian esiintyvyys on noin 50% eli joka toinen Down henkilö siis tulee dementoitumaan. Eli siis tähän asiaan olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jo mahdollisimman varhain, Ikääntyvää vammaista siis tulee kuntouttaa ja hänen terveytttä tulisi edistää kaikintavoin, jotta laadukas ja onnellinen olisi taattu elämän loppumetreille saakka.
Virikkeinä on tarjolla erilaiset päivätoiminnat, sekä myös työtoimintaa on tarjolla erilaisissa toimintaympäristöissä. On tärkeää etteivät sosiaalliset suhteet kaadu vammaisen jäätyä "eläkkeelle"

Päiväkirja Top 4.9-15.9.2017

Yhden luokan tietokoneen näppäimistö, näppäimet olivat hyvin selkeät aivan mahtavat!

No niin nyt on sitten ensimmäinen toppijakso ohi, ensiviikolla menen vaihteeksi kouluuni takaisin.

Teen nyt kahdelta viimeiseltä viikoltani tämän koosteen ja omat huomiot sekä havainnot.
Minä olen tosiaan nyt jo pidempään opiskellut ja tämä paikka missä nyt olen on jo 6 toppipaikka, nämä hyvinkin erilaiset työssäoppimisen jaksot, taitavat olla minulle vain eduksi. Olen tehnyt jokaisessa työssäoppimisen paikassani vuorotyötä, koska olen ollut samoissa työvuoroissa kuin ohjaajani. Tämä on minulle merkinnyt sitä että olen mennyt työpaikalle esim. 14.30 päästen kotiin 21.30 mukaan luettuna julkiset kulkuneuvot, usein olin vasta kotona vasta 22.30 ja nukkumaan pääsin siinä 24.00 usein siitä sitten aamuvuoroon heräten kello 06.00, ja sitten taas iltavuoroa.
Nyt minulla on selkeät päivärytmit ja hyvin säännöllinen työaika. Usein me opiskelijat emme voi juuri vaikuttaa omiin työaikoihinme vaan sitä kuljetaan oman ohjaajan mukana samoissa vuoroissa.
Tuntuu siis jokseenkin varsin "ylelliseltä" kun jää vielä omaa kun pääsen kotiin. Opiskelijan ja lähihoitajan varsinkin on syytä huolehtia omasta jaksamisestaan, ja päästää irti pää näistä asioista välillä. Itse olen löytänyt nyt uuden harrastuksen, joka on sauvakävely. Ennen tein iltaisin tunnin lenkin koirani kanssa, mutta nyt koirani jäätyä eläkkeelle rasittavasta liikunnasta. Kaivoin sauvat esille varastosta. Olen hankkinut myös aktiivisuus rannekkeen, millä pystyn seuraamaan askeleita, sykettä, sekä unenlaatua on siinä muitakin ominaisuuksia joihin en ole vielä kunnolla perehtynyt.
On jännä huomata, miten liikunta esimerkiksi vaikuttaa minulle unenlaatuun positiivisesti, joten ei todellakaan pidä vähätellä liikunnan raittiissa ilmassa olevia vaikutuksia uneen.

Nämä kaksi viikkoa ovat menneet todella joutuisasti, kohta koittaa jo Joulu ja toki tutkintotilaisuuteeni on vielä aikaa...mutta sekin tulee eteeni ja tehtäviä minulla on vielä paljon tekemättä sekä suorituksia. Asetan nyt kuitenkin päämääräkseni kuitenkin sen, että selviydyn toppijaksostani ja niiden tehtävistäni. Pyrin myös siihen, että teen nämä ajoissa sekä tietenkin omien kykyjeni mukaan. En ole tietotekniikan ihmelapsi, en osaa käyttää kaikki ohjelmia. Tehtävät teen oman osaamiseni puitteissa ja korjata sitten voi ja tosiaan ensiviikolla alkaa se koulu joten lisää voi sitten kysyä. "kysyvä ei tieltä eksy" ja ihminen on elinikäinen oppija.

Toppipaikassani on siis kolme eri luokkaa, ja kaikissa niissä on oppilaina hyvnkin erilaisia oppilaita, kaikilla on erilaiset tuentarpeet ja omat vahvuutensa.

Olen edelleen tässä haistellut ja seurannut erilaisia oppilaita, ja pyrkinyt siihen että annan oppilaalle mahdollisuuden itse suoriutua, eli tässä toppipaikassani tulee hyvin vahvasti esille kuntouttava työote. Kuntouttava työote on siis asiakaslähtöistä, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen kannustavaa, innostavaa, rohkaisevaa. 

Asiakaslähtöisyydellä tarkoitan nyt sitä että jokainen oppilas on oma yksilö, ja hänellä on oma luonteensa diagnoosista huolimatta. Kaikilla on on omat henkilökohtaiset vahvuutensa ja heikkoutensa. Juuri niitä oppilaan omia vahvuuksia pyritään koulussa tuomaan esille, hyväksyen myös niinsanotun "heikkouden" erilaisuus ei ole heikkoutta, joka on valitettavasti hyvinkin yleinen näkökulma tässä yhteiskunnassa. Onneksi näin ei ole tässä minun koulussa jossa teen tätä toppijaksoa, jokainen saa olla oma yksilönsä ja opetus on myös hyvin yksilöllistä.

Sana aktiivisuuteen kannustavaa on sitä, että kannustan oppilasta tekemään itsenäisesti ja siten luon ja annan hänelle onnistumisen mahdollisuuden. Missä siis raja, etten puutu liikaa hänen työskentelyynsä? Olen tätä asiaa pohtinut ja tätä saan oppia kokoajan lisää. Katson että myös virheistä sitä ihminen oppii. Olen syvällinen itse ja näen asioita omalla tavallani, minun tapani ei siis ole aina se oikea, mutta se on minun tapani. Ja olen myös valmis muuttamaan omia näkemyksiä, tai muuten juutun siihen vanhaan malliin. Tätä asiaa voin myös ajatella toppipaikassani jota sovelletaan erittäin hienosti. Autismin kirjoon kuuluvilla henkilöillä on rakennettu hyvin tarkat rutiinit.

Lainasin Duodecimista seuraavan pätkän:

Autismikirjon häiriötä sairastava lapsi tai nuori tarvitsee apua ympäristön jäsentämisessä kotona, päiväkodissa ja koulussa. Keskeistä on päivittäisen toimintaympäristön, aikataulujen ja sosiaalisten tilanteiden selkeyttäminen esimerkiksi kuvin, esinein ja toistuvin rutiinein. Käyttäytymisen muokkaamiseen pohjautuvia menetelmiä ovat muun muassa TEACCH, Lovaas ja Pikku-Portaat, joista yhdistetään usein käytännön ja lapsen kannalta parhaat elementit (Kielinen ym. 2005). Toiminnallisten tuokioiden suosiminen parantaa keskittymiskykyä ja tarjoaa lapselle kehon kautta aistiärsykkeitä, jotka tukevat edelleen oppimista. Opetuksessa monikanavaisuus on tärkeää, sillä autismikirjon häiriötä poteva lapsi oppii yleensä tehokkaammin muilla keinoilla kuin kuuntelemalla. Toiminnanohjauksen vaikeudet näkyvät arjessa monin tavoin, ja itsenäiseen harjoitteluun tarvitaan kannustusta (Borremans ym. 2009). Konkreettisten palkkioiden käyttö oppimisen tukena voi olla tarpeen, kun taas painostaminen ahdistaa lasta. Kaverisuhteiden rakentamisessa auttaa aikuisen tuki etenkin sosiaalisten tilanteiden tulkitsemisen osalta. Oppimisen ja opiskelun tukemiseksi lapsi tai nuori saattaa tarvita myös luotsausta, ohjattua oppimista neuropsykiatriaan perehtyneeltä henkilöltä.

Lähde

http://www.duodecimlehti.fi/duo10395

Kaikilla oppilailla on autismin kirjoon kuuluva diagnoosi, joillakin on vahvempia oireita ja taas toisilla on lieviä. Minun mielestäni on erittäin upeaa, että on uskalletaan poikkea niinsanotuista rutiineista ja ei kaikilla olisi siihen edes mahdollisuuskaan. Ovathan kaikki alottaneet tuossa koulussa sen ensimmäisen päivän uutena oppilaan, ja ovat aloittaneet kaiken alusta. Eli se on todella kasvun paikka, kun nuori aloittaa sen yläasteen, oli se sitten erityisopetuksessa tai ei niin monien valintojen ja tunteiden äärellä sitä nuori painii.

Tämä asia saattaa olla myös haasteellista oppilaan vanhemmille, kun nuori kasvaa ja kehittyy diagnoosista huolimatta.

Oppilaat ulkoilevat joka välitunnilla, joka on mielestäni todella mahtava asia. Heitä kannustetaan liikkumaan ja toimimaan yhdessä. Näin heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa kehittyy luonnollisella tavalla. On oli ollut saada kuunnella nuorten keskinäistä kommunikaatiota ja sitä "nuorten omaa läppää"  Olisi varsin ikävää jos kukaan ei puhuisi mitään, eikä hihittelisi ääneen, eikä toisi omia tunteitaan esille. Minä katson, että kun oppilas uskaltaa tuoda myös negatiiviset tunteensa esille se kertoo siitä vahvasti kuinka henkilökuntaan, opettajiin, avustajiin luotetaa. Jokus se saattaa olla, että kotona, että nuori ei uskalla tuoda omaa huonoa päivääkään esille omille vanhemmille, koska heitä säästellään. On myös rikkaus se kuinka henkilökuntaan luotetaan ja uskalletaan kertoa asioita. Olen taas saanut todeta, kuinka rehellisiä ja varsin suorasukaisia nämä ovat. Ja kaikissa näissä oppilaissa on piileviä hienoja kykyjä.

Olen ottanut valokuvia tältä jaksolta ja lopuksi liitän  nyt niitä tänne. Valokuvissa en julkaise yhtään oppilaan/oppilaitten kuvaa.

Koulussa vierailee koira, jolla on terapeuttinen vaikutus oppilaisiin.

Terapiakoira

Taulu jossa struktuurit

Luokan sääntöjä

Oppilaat rakensivat omin kätösin toimivan oman robotin retkellä

Luokka käy säännöllisesti kuntosalilla ja kaikille on laadittu oma kunto ohjelma

Otaniemessä kävimme retkellä perjantaina 15.9

Oppilaan työ tekniseltä tunnilta, työ vaatii tarkkuutta ja huomiota varsinkin kun käsitellään sahoja ja porataan reikiä.

Koulu tekee usein retkiä erilaisiin kohteisiin, matkustamme julkisilla kulkuneuvoilla. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten tärkeitä nämä retket ovat näille oppilaille. Näissä tilanteissa oppilaita autetaan kasvamaan sietämään erilaisiin tilanteisiin. Olin niin positiivisesti yllättynyt kun eilen 14.9 lähdimme käymään kauppakeskuksessa, ja oppilaat innostuivat keräämään nälkäpäivänä lipastoihin. Ennenkaikkea se seikka mihin kiinnitin erityisesti, oli se kuinka ujohkonkin oppilaan itsevarmuus sai puhtia kun hänet huomattiin. Ja hyvä työ sai palkinnon. Kyseessä oli uskonnon tunti, ja oppilaat olivat SPR:n asialla. Olivat erittäin kohteliaita ja hienotunteisia tälläkin asialla. 

Koulujaksoni jälkeen, kun palaan toppipaikkaani. Pääsenkin tutustumaan toiseen luokkaan, ja tarkoitus on oppia tutustumaan oppilaisiin joilla enemmän tuen tarvetta ja pääsen lisäämään omaa ammatillista osaamistani.

Hyvää viikonloppua!