Vammaistyön palvelujärjestelmä

Asiakasosuuden olen poistanut.

Palvelusuunnitelma:

Vammaispalvelulain 3& mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma.

Sosiaalihuollon asiakaslain 7& mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu, hoito, kuntoutus, tai muu vastaava suunnitelma jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Haluan heti alkuun lisätä tähän, että tässä pitää ehdottomasti mahdollistaa yhdenvertaisuusperiaatetta, siten että henkilö pääsee osallistumaan palveluiden järjestämisessa ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa on siis käytettävä kaikki tukitoimia, että henkilö tulee kuulluksi, kuten selkokieltä, tulkkausta, tai käytetään kuvia apuna, voidaan käyttää myös keskustelumattoa.

Palvelusuunnitelma on aina asiakaslähtöinen. Palvelusuunnitelma on hyvän elämän suunnitelma. Siinä on suunnitelmia palveluista jotka tukevat asiakkaan elämää ja sujuvaa arkea.
Palveluilla tarkoitetaan palveluja ja tukitoimia, palveluja voivat olla asumispalvelu, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu. Palvelusuunnitelman laatimiseen voi tulla mukaan myös muita asiakkaalle tärkeitä henkilöitä. Palvelusuunnitelma laaditaan aina kirjallisesti, se on asiakirja. Siihen kirjoitetaan milllainen elämäntilanne ja toimintakyky asiakkaalla on? Millaisia palveluja asiakaalla on tällä hetkellä? Onko saatu tuki riittävää? Mitä tärkeitä asioita asiakas haluaa tehdä? Sekä millaista apua asiakkaalle voidaan järjestää, sekä se miten tätä apua hänelle järjestetään.
Palvelusuunnitelma tehdään asiakkaalle kun hänestä tulee vammaispalvelujen asiakas. Vammaispalvelut taas tarkoittavat niitä palveluja, joita asiakkaan kunta järjestää hänelle vammansa vuoksi. Vammaispalavelujen tarkoitus että, henkilö voi elää sekä toimia yhteiskunnassa tasavertaisesti muiden kanssa.
Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, usein noin kahden-kolmen vuoden välein, kaikki kirjataan aina ylös.
Voidaan tarkentaa/tarkistaa aikaisemmin kun elämässä tapahtuu muutoksia. Palvelusuunnitelma voidaan laatia myös puhelimella. Sosiaalitoimi nimeää vastuuhenkilön palvelusuunnitelman laatimiselle.
Vastuuhenkilö on yleensä palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Suunnitelman laatimisiin siis saa tulla mukaan tukihenkilö tai tukihenkilöitä. Suunitelman laatimisen yhteydessä työntekijä kertovat asiakkaalle, millaisia palveluita on tarjolla ja millaisiin palveluihin asiakkaalla on oikeus.
Asiakas on paras oman elämän tulkki. Kannustava ympäristö tämän suunnitelman laatimisessa rohkaisee asiakasta kertomaan omista asioistaan. Työntekijän on puhuttava suoraan asiakkaalle, eikä puhua asiakkaan puolesta vaikka vamma saattaa aiheuttaa hitautta tässä tilanteessa asiakkaalle.
Päätöksenteossa on otettava huomioon palvelusuunnitelmassa olevat asiat.
Tulot eivätkä varallisuus vaikuta millääntavoin palveluiden saamiseen.

Subjektiivinen oikeus mitä tarkoittaa:

Subjektiivisella oikeudella tarkoitetaan saada oikeutta saada palvelu, kunnan siihen varaamista määrärahoista riippumatta aina, kun henkilö täyttää laissa ehdot palvelun saamiselle asetetut edellytykset. Subjektiivisen oikeuden osalta ei voida siis evätä henkilön oikeutta palveluun kunnan rahatilanteen johdosta ( tähän viittasinkin osiossa palvelusuunnitelma ) Subjektiivisia ovat mm. palveluasuminen, henkilökohtainen apu, tulkkauspalvelut tai kuljetuspalvelut


Määrärahasidonnainen oikeus mitä tarkoitetaan?

Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on aina järjestettävä kyseistä palvelua siihen varaamiensa määrärahojen puitteissa. Palvelu voidaan evätä määrärahojen perusteella. Mikä evätään se ei saa tapahtua yhdenvertaisuuden vastaisella tavalla syrjivästi. Kunta ei voi tietoisesti mitoittaa talousarviotaa välttyäkseen määrärahasidonnaisten palveluiden järjestämiseltä. Määrärahasidonnaisia palveluita ovat mm. omaishoidon tuki, eräät apuvälineet, sekä muut mahdolliset tukitoimet, jos henkilö ei täytä subjektiiviselle oikeudelle asetettuja edellytyksiä

Erityishuolto - ohjelma (EHO), mitä tarkoittaa?

Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma ( 34& ) Ohjelma sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamisesta sekä siitä, milloin viimeistään erityishuolto-ohjelma on tarkitettava. Ohjelmaan kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Ohjelman ulkopuolelle voi jäädä palveluita, jotka henkilö saa vammaispalvelujen nojalla. Nämä muut palvelut tulisi kirjata palvelusuunnitelmaan ja niistä kunnan tulisi tehdä erillset päätökset.
Ohjelma tulee selvittää, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan erityishuoltona hänelle maksutta. Erityishuolto-ohjelman tarkoitus on turvata kehitysvammisen ihmisen oikeusturvan ja perusoikeuksien totetutuminen. Kaikissa kunnissa kehitysvammaisille henkilöille ei ole laadittu eikä myöskään hyväksytty lainmukaista erityishuolto-ohjelmaa, ja siten koko ohjelma on monille tuntematon. Tämä vaarantaa kehitysvammaisen henkilön oikeusturvan.
Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm, työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut.

Vammaisen henkilön asuminen:

Asunto on elämisemme tukikohta. Asunto ja asumiseen tarvittavat palvelut muodostavat yhdessä asumispalveluiksi kutsutun kokonaisuuden. Asunnon ja palveluiden lisäksi myös asuinympäristö vaikuttaa asumiseen ja elämiseen. Asuminen voidaan järjestää yksittäisessä asunnossa, asuntojen muodostamassa ryhmässä, ryhmäkodissa, tai palveluasumisyksikössä. Kunta voi asiakkaan tilanteesta riippuen tukea sekä asunnon löytämisessä että asumisen mahdollistavien palveluiden järjestämisessä.

Kehitysvammaisten asumisohjelma ( KEHAS ) Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitoksien lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa.
Helsingissä esimerkiksi asumispalvelua haetaan käytännössä siten, että sosiaalityöntekijä täyttää asiakkaan kanssa SAS-arvion ja tekee palvelusuunnitelman. Useimmilla kaupungeilla/kunnilla on tarjolla palveluita ostopalveluyksiköissä.

Henkilökohtainen apu:

Mitä se siis on? YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa säädetään osallisuudesta yhteiskunnassa. Suomessa on henkilökohtaista apua järjestetty lain turvin jo pian 30-vuotta. henkilökohtaien apu on siis vammaispalvelulain / laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Jossa siis vaikeavammainen henkilö saa käyttöönsä henkilökohtaisen avustajan. Henkilökohtainen avustaja toimii avustettavan vaikeavammaisen henkilön alaisena eli työntekijänä. Henkilökohtaisen avustajan turvin on siis vaikeavammaisenkin mahdollisuus tehdä omia päätöksiään valintojaan elämässään sekä toteuttaa niitä asioita, jotka tekisi itse ellei vamma olisi esteenä hänelle.
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella.
Apu on tarkoittaa käytännössä seuraavia asioita:
Päivittäiset toimet ja askareet, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Avun tuntimäärät eivät kuitenkaan ole aina itsestäänselviä.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee.
Kunnalla ei myöskään ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Tämä siis koskee niitä henkilöitä jotka tarvitsevat vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa edellyttäviä palveluita. Avun saaminen voidaan myös järjestää niin, että vammainen henkilö saa tarvitsemansa avun asumisyksikön työntekijöiltä.

Kuljetusapu

Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Kuljetuspalveluihin kuuluvat tarvittaessa myös saattajapalvelut.
Vammaispalvelulain kuljetusalvelut ovat toissijaisia. Tämä siis tarkoittaa sitä, että niitä ei järjestetä henkilöille, jotka saavat palveluja muun lain nojalla, esim. Sosiaalihuoltolain perusteella.
Vaikeavammaisuus ja tarve saattajapalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa huomioidaan aina lääkärintodistus ja sen merkitys kuljetuspalvelun järjestämisessä. Pelkkä invalidiprosentti ei oikeuta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin.
Lääkärinlausunnon lisäksi on myös arvioitava henkilön sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutusta liikkumisen mahdollisuuksiin.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että asiakkaan on mahdollista tehdä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.
Palvelu toteutetaan tarpeen mukaan joko tavallisella taksilla tai invataksilla.

Lyhytaikais ja tilapäishoito

Lyhytaikais ja tilapäisen hoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko.
Erilaisia vaihtoehtoja antavat eri kunnat, ne usein vaihtelevat riippuen asuinpaikasta.
Hoitoa järjestetään perhehoitona, perhelomituksena, laitoshoitona, ja myös asuntoloissa sitä annetaan. Kunnan tilanteen tietää parhaiten alueen oma sosiaalityöntekijä.
Lyhytaikaista hoitoa voidaan antaa perhehoitona. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää esimerkiksi viikonlopun. Hoidon pituus ja ajankohta voidaan sopia perheen, perhehoitajan, ja sosiaalitoimen välillä. Hoitoa voi hakea esimerkiksi koulujen lomien ajaksi,syyslomat, hiihtolomat, jne...
Perhelomittajat taas sitten tulevat vammaisen lapsen tai aikuisen kotiin. Kehitysvammaisen Palvelusäätiön kautta voidaan tilata lomittajan ne perheet, joissa tarvitaan ulkopuolista tilapäisapua hoitajan vapaan tai loman ajaksi. Perhelomittaja hoitaa perheen kaikki lapset ja huolehtii myös perheen lemmikkkieläimistä. Perhelomittaja siis hoitaa kaikenikäisiä perheenjäseniä.
Perhelomittajan palvelua on mahdollista saada enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa.
Kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus tilapäiseen hoitoon. Asiasta on mainittu kehitysvammalaissa ja se on siis erityishuoltoa. Tilapäisenhoidon tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa.

Työ ja päivätoiminta

Työtoiminalla siis kehitetäään siis asiakkaiden toimintakykyä, työ ja opiskeluelämän perustaitoja sekä sosiaalisia taitoja pidetään yllä. Asikkaita harjaannutaan päivittäiseen toimintaan ja pidetään selkeää päivärytmiä näin yllä ja ennaltaehkäistään samalla vammaisen henkilön syrjääntymistä.
Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettaviksi tulee myös työterveyslaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Lomia työtoiminnasta ei kerry samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä. Keskimäärin he saavat noin 5 euroa päivässä.


Päivätoimman tarkoitus on parantaa asikkaiden jokapäiväisiä elämäntaitoja, niin asumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä toimintoja sekä vahvistaa yhteiskunnan integroitumista. Päivätoiminta on yleensä suunniteltu jokaisen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.  Toimintaan sisältyy erilaisia kädentaitoryhmiä, liikunta ja musiikkiryhmiä, sekä puutöitä. atk.taitoja, ulkotöitä sekä erilaisia kiinteistönhoidon tehtäviä. Päiväohjelmien laatimiseeen saavat vaikuttaa aina pääsääntöisesti asiakkaat itse.
Vammaispalvelulain mukaan vammaisen henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminnan avulla voidaan edistää sosiaalista vuorovaikutusta, joka parantaa huomattavasti elämän laatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia.
Päivätoiminnan tarkoitusena on lisätä vaikeasti vaikeavammaisten kontakteja kodin ulkopuolella.
Tähän tulee mieleeni käynnit CP-vammaliitossa kun eräs henkilä kertoi omasta päivätoiminnastaan ja sitten myös retkemme Kuninkaaseen siellä näin kuinka konkreettisesti minkälaista tämä oli.

Omaishoidon tuki

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen, tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, oamishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen.
Omaishoidon tukea sai vuonna 2015 noin 45.300 henkilöä joista 65 vuotta täyttäneitä oli 67%. Minusta tämä luku kertoo, että ainakin ikäääntyvissä ikäryhmissä toinen puoliso on omaishoitaja.
Omaishoitoa pähkinänkuoressa....
Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
Tuen myöntämisen perusteena on ainoastaan hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
Omaishoidon tuki on kokonaisuusm johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito ja palvelusuunnitelma
Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Lähikouluperiaate

Perusopetuslaki uudistui vuonna 2011. Lakiin tulivat lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, joka järjestetään kolmiportaisesti. Kolmiportaisen tuen malli perustuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Lähikouluperiaatteeseen on sitouduttu kansainvälisissä sopimuksissa. Sen mukaisesti jokaisella oppilaalla olisi oltava mahdollisuus opiskella siinä koulussa, johon muutkin alueen oppillaat ja esimerkiksi sisarukset menevät. Se on myös perusopetuslaissa ensimmäinen vaihtoehto.
Lähikoulu siis tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta. mm. ystävyyssuhteiden kehittymistä. Koska lapsi viettää kouluaikansa ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Lähikoulussa oppilas tutustuu naapurustonsa lapsiin ja näin saa mahdollisuuden kuulua luonnollisen ympäristönsä kaveripiiriin. Näin myös lapsi on osa omaa ympäristöään. Lapsen sosiaalisen kiinteys kasvaa kun saa olla mukana ikäluokka toisensa perään oman asuinalueensa koulussa.
Erityisopetus ei onnistu ilman riittäviä resursseja, joka on materiaalit, välineet, tilat, sekä henkilökunta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuksen mukainen koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.
Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi siis järjestää aamu- ja iltaäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut myös järjestöiltä tai yhteisöiltä.
Kunnan tulee hyväksyä aamu-ja iltapäivätoimintaa varten oleva toimintasuunnitelma.
Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminna tavoitteena on tukea kodin ja koulun välistä kasvatustyötä.
Tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan. Mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön kanssa. Myös välipalan nauttiminen on osa kasvatuksellista ohjausta. Tilojen ja välineiden tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Toiminata sisältää seuraavia asioita: Leikki ja vuorovaikutus, liikunta ja ulkoilu, ruokailu, ja lepo, kulttuuri ja perinteet, käden taidot ja askartelu, kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu, mediataidot, arkiaskareet, elinympäristö, kestävä elämäntapa, erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit.

Työvalmennus

Työvalmennus on kokonaisvaltainen tavoitteellinen palvelu.
Työvalmennus on työllistymisessään erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattu kuntouttavasta ja valmentavasta näkökulmasta toteutettava palvelu.
Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden sekä tavoitteiden mukaisesti suunniteltua tavoitteellista toimintaa. Palvelun tavoitteena on parantaa valmentautujan sosiaalisia valmiuksia, edistää hänen oman elämän arjen hallintaa sekä kehittää hänen työelämänvalmiuksia sekä taitoja.
Työvalmennus koostuu, opinnollistetusta työtoiminnasta, yksilö ja ryhmävalmennuksesta sekä kotiruokapäivistä. Näillä palveluilla vahvistetaan valmentautujan valmiuksia itsenäisempään ja vähemmän tuettuun elämään kehittämällä erilaisia elämiseen liittyviä taitoja.
Työvalmennukseen voivat hakeutua työttömät henkilöt, sekä kuntoutujat, jotka kaipaavat vielä tukea työ ja toimintakyvyn vahvistamiseensa, jotka liittyvät työhön tai koulutukseen hakeutumisessa.
Palvelun avulla pyritään edesauttamaan palvelunkäyttäjän liittymistä osaksi yhteiskuntaa ja elämänlaadun sekä toimeentulon parantumista. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Osa hakijoista voidaan ohjata tarvittaessa opiskelemaan työ ja päivätoimintapaikkaan tms.
Työvalmentaja on mukana työllistymisprosessissa yhteisen sopimuksen ja asiakkaan tuen tarpeen mukaan. Työvalmentaja voi olla asiakkaan tukena työpaikan etsimisessä, työhaastatteluissa, työtehtävien suunnitteluissa ja työhön perehdyttämisessä.
Tuetun työllistymisen palveluiden saamisen edellytyksenä ( Helsingissä ) on että asiakas on yli 18 vuotta täyttänyt henkilö kehitysvammainen henkilö tai henkilö jolla on autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä.

Edunvalvonta

Edunvalvoja tai eduntavaltuutettu voi olla tarpeen, silloin kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianosaisen henkisiä kykyjä, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai omia asioitaan. Tällä pystytään ennaltaehkäisemään että varat ja tulot säilyvät henkilöllä itsellään ja hänen käytettävissään. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin. Edunvalvoja voi olla yksityishenkilö, esim. omainen tai muu läheinen.
Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojaksi myös yleisen edunvalvojan. Tavallisesti yleinen edunvalvoja on valtion virkamies, joka toimii edunvalvontatoimissa. Joillakin alueilla yleisenä edunvalvojana voi toimia myös ostopalvelutuottajan palveluksessa oleva yleinen edunvalvoja.
Edunvalvontavaltuutettu on aina yksityishenkilö ja hän voi valvoa henkilön etua, jos valtuuttaja on etukäteen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen toimintakyvyn heikkenemisen varalta.
Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi.

Kelan etuudet

Kela tukee Suomessa asuvien toimeentuloa eri tavoin. Olen koonnut tähän osiioon pähkinäkuoreen suurinpiirtein kaikki etuudet, ihmisen elämänkaarta myöten. Kelan etuuksien saaminen edellyttää yleensä, että asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.

Joitakin etuuksia voi saada vain, jos hän on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa tietyn ajan. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vaiktuisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta on ilmoitettava.

Etuudet lapsiperheen etuudet on äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, erityisäitiysraha-kun terveys vaarantuu työssä, äitiysraha, isyysraha ja isyysvapaa, osittainen vanhempainraha. Vanhempainrahat ovat veronalaista tuloa. kela tekee niistä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaisesti. Päivärahan ennakonpidätys tehdään käytössä olevan verokortin mukaisesti, mutta vähintään aina 20% suuruisena.
Asevelvollisen isyysraha, jos henkilö jää siviilipalvelun aikana isyysvapaalle, isyysrahaa saa vähimmäismääräisenä. Perheellinen asevelvollinen voi saada myös sotilasvaustusta.
Lapsillisä, Kela maksaa lapsilisää lapsen syntymän tai lapsilisänoikeuden alkamista, esim. perhe muuttaa Suomeen. Lapsilisää maksetaan siihen saakka kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Kela maksaa myös yksinhuoltajakorotusta jotka eivät asu avo tai avioliitossa.
Elatustuki. Kela tekee päätöksen elatustuesta ja maksaa tuet sekä perii elatusapuvelat elatusvelvolliselta. Elatussopimukset ja elatusapujen vahvistaminen eivät kuulu Kelan tehtäviin.
Kelan etuudet adoptiovanhemmille. Vanhempainetuudet ovat suurelta osin samanlaiset adoptiovanhemmille kuin biologisille vanhemmillekkin. Erona on vain se, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he voivat saada pidemmän vanhempainrahakauden. Kelalta voi anoa myös adoptiotukea.
Lastenhoidon tuet, kotihoidontuki, sitä voi saada jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi ja häntä hoitavat vanhemmat tai muu hoitaja. Yksityisen hoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha.
Jos lapsi sairastuu, voidaan hakea erityisrahaa alle 16-vuotiaalle. Kelasta voi hakea erityisrahaa, jos vanhempi hoitaa lyhyen aikaa sairasta tai vammaista lasta niin, että joutuu olemaan poissa töistä.
Sairausvakuutus, lääkekorvaukset. Korvausta voi saada lääkkeistä, jotka on lääkemääräyksellä määrätty sairauden hoitoon.

Yksityisen sairaanhoidon korvaukset, Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidosta, ja tutkimuksista näille määritellyn TAKSAN mukaisesti. Kela korvaa myös yksityisen hammashoidon korvaukset, korvausta saa aina yksityisen hammaslääkärin antamasta suun tai hampaiden hoidosta, sekä myös suushygienistin hoidoista.
Matkakorvaukset, korvausta voi saada matkoista sairaanhoidosta sairaanhoitoon ja lääärin määräämään tutkimukseen sekä Kelan kuntoutukseen.
Sairauspäiväraha, Kela maksaa sairauspäivärahaa korvauksena sairausajan ansiomenetyksistä. Jos sairausloman ajalta saa palkkaa, korvaus maksetaan työnantajalle. On mahdollisuus myös hakea osasairauspäivärahaa.
Kuntoutus, Kelan järjestaa myös kuntoutusta, on ammatillista kuntoutusta, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa, harkinnanvaraista kuntoutusta.
Kela maksaa myös Kuntoutusrahaa, silloin kun henkilö osallistuu kuntoutukseen, tämä turvaa henkilön toimeentulon.
Vammaisetuudet ja palvelut, vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Tuen saamisen tai määrään eivät vaikuta omat tai perheen tulot ja omaisuus eikä laitoshoito.
Kelan vammaisetuuksiin ja palveluihin kuuluu, alle16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, ruokavaliokorvaus, vammaisen tulkkauspalvelut.
Opintotuki, henkilö joka on saanut opiskelupaikan, voi hakea Kelasta opintotukea opintoihin Suomessa tai ulkomailla. Kts erikseen ulkomaalaisen henkilön opiskelut suomessa, Kelan sivuilta löytyy kattavasti tietoa. Opintoraha, ointoihin voi saada opintorahaa kun opiskelija täyttää 17 vuotta. Opiskelija voi saada asumislisää.
Opintolainan valtiontakaus. Opintotukeen kuuluu opintorahan ja asumislisän lisäksi Kelan myöntämä opintolainan valtiontakaus. Opintolainan määrää pankki. Opintoihin kuuluu myös Koulumatkatuki.
Sotilasavustus, Kela maksaa palvelusajalta sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen omaisilleen.
Yleinen asumistuki, Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea pysyvässä käytössä olevan asuntonsa asumismenoihin. Vapaa.ajan asuntoon asumistukea ei makseta.
Työttömyysturva, työttömäksi jäävän tulee mahdollsimman pian ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työnhaku astuu voimaan siitä päivästä lähtien, kun TE-toimistoon in ilmoittauduttu.
Työmarkkinatuki, työmarkkinatukea voi saada henkilö joka on 17-64 vuotias Suomessa asuva ja vakuutettu työtön työnhakija.
Kela maksaa myös kotoutumistukea maahanmuuttajalle, kuitenkin eneintään 3 ensimmäisen vuoden ajan.
Kela maksaa myös peruspäivärahaa, joka asuu Suomessa on työtön työnhakija.
Kela myös tukee työllistymistä edistäviä palveluita.
Kelalla on myös kattava eläketurva, jotka turvaavat vähimmäistoimeentulon.
Kela maksaa Kansaneläkettä, joka kuuluu henkilölle joka ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi.
Kela maksaa myös rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää.
Perhe-eläkettä Laisääteiset perhe-eläkkeet turvaavat lesken ja lasten toimeentuloa, kun puoliso tai lapsen vanhempi kuolee. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke.
Kelalle kuuluu myös Takuueläke, sekä eläkkeensaajan asumistuki.
Lopuksi, vielä toimeentuloturvaa haetaan myös Kelalta.

Alle 16 v. vammaistuki, siitä olen Kelan osiossa jo hieman valottanutkin mutta tässä nyt tarkemmin, asiahan tulee koskettamaan minua tulevaisuuden työssäni varsinkin.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea myönnetään alle 16-vuotiaalle lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukauden ajan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se aiheuttaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveeseen samanikäiseen lapseen. Lapsen vammaistukea ei siis makseta palkästään taloudellisen rasituksen perusteella.
Tuen määrä on porrastettua. Vammaistuki on tarkoitettu korvaukseksi kun sairaus tai vamma aiheuttaa, haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta, tai muita erityiskustannuksia.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi saada 16 vuotta täyttänyt vammainen henkilö tai pitkäaikaisesti sairas henkilö. Vammaistuen saaminen edellyttää aina, että toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka asuu Suomessa.
Hoitotuen saaminen edellyttää, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentenyt, kun sairaus tai vamma heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, esim. peseytyä tai pukeutua, tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioita kodin ulkopuolella. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään, avuntarpeen tai ohjaukseen ja valvonnan tarpeen mukaan.

Kuntoutusraha sisältää myös nuoren henkilön kuntoutusrahan

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa kuntoutuksen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahaa voi saada 16-67 vuotias, joka ei kuntoutuksen vuoksi pysty tekemään töitä. Lisäksi tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta. Jos kuntoutuksesi ajalta maksetaan palkkaa, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
Kuntoutusrahan maksamine ja omavastuuaika, Kuntoutusraha maksetaan arkipäiviltä omavastuuajan jälkeen. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, mutta eivät pyhät. Kuntoutusrahaa maksetaan jälkikäteen kuntoutuksen toteuduttua. Se on myös veroitettavaa tuloa. Kuntoutusraha lasketaan kuten sairausäiväraha. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on sairaspäivärahaa suurempi. Muut tulot ja korvaukset saattavat vähentää kuntoutusrahaa.
16-19 vuotias voi saada kuntotusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi oleellisesti heikentyneet ja tarvitaan tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuorella tulee olla alustavat tiedot ammatillisen kuntotutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä alustava koulutussuunnitelma. Kela seuraa suunnitelman toteutumista.

Lääkinnällinen kuntoutus

Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa. Lääkinnällistä kuntoutusta saavat terveyskeskusten, sairaaloiden, ja työterveyshuollon potilaat. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyy seuraavat asiat, kuntoutusneuvontaa, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, työ ja toimintakykyä parantavaa hoitoa, kuntoutusjaksoja, auvälinepalveluja, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusohjausta.

Tulkkauspalvelut

Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että puhevammainen henkilö tulee kuulluksi ja ymmärretyksi kaikissa tilanteissa ja voi siten osallistua sekä olla kanssakäymisessä toisten ihmiste kanssa.
Tulkki välittää puhevammaisen henkilön ilmaisut keskustelukumppanille puhekielellä. Lisäksi tulkki mukauttaa keskustelukumpanin ilmaisut puhevammaisen henkilön ymmärtämään muotoon käyttämällä selkokieltä, tukiviittomia tai kuvia puheen rinnalla.
Oikeus lakisääteiseen tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla. Puhevammainen henkilö voi tarvita tulkkausta koulussa, työssä, asioimisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai harrastamisessa ja virkistäytymisessä.
Puhevammaiset saavat tulkkauspalvelua yleensä Kelan kautta. Poikkeuksena ovat peruskoulua käyvät lapset ja nuoret, jotka saavat koulunkäyntiin tarvitsemansa tulkkauspalvelun kunnan opetustoimen kautta. Peruskoulun jälkeen opintoihin tulkkauspalvelun järjestää kela.

Lait:

Yhdenvertaisuuslaki, tämän lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Tätä laki sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

Uudistunut yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015 Samanaikaisesti tulivat mm muutokset lakii naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä laki yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnasta.

Viranomaisten lisäksi se koskee koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia, työnantajia sekä uutena nyt myös palvelun ja tavaroiden tarjoajia. Uudistunut lainsäädäntö takaa yhtäläisen syrjinnän suojan kaikille riippumatta siitä, onko henkilö tullut syrjityksi etnisen alkuperän, iän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai jonkin muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Palveluiden tarjoajia ovat esim. hotellit, ravintolat, kaupat.

Sosiaalihuoltolaki, 1 luku ylieset säännökset. Tämän lain tarkoituksena on ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta. Turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät, ja laadukkaat sosiaalipalvelut, sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet. Edsitää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeuttaa hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä edellämainittujen tavoitteiden toteuttamaiseksi.
Sosiaalihuollolla on luonteensa vuoksi erityinen rooli eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisessä.

Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tämä onkin varsin laaja  aihe.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun ilman syrjintää. Hyvään kohteluun kuuluu asiakkaan ihmisarvon, vakaumuksen, yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Sosiaalihuollon palveluja annettaessa asiakkaan etu, toivomukset, mielipide ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon. Huomioon on myös otettava asiakkaan äidinkieli ja kulttuuritausta.

Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta asiakas voisi käyttää osallistumisoikeuttaan, on hänen saatava selvitys erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut tai muista seikoista, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Silloin, kun täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.  Alaikäisen asiakkaan mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Asiakkaalla on oikeus saada selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, toimenpidevaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista asiassa merkityksellisistä seikoista.
Asiakas saa tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista.
Asiakkaalla on oikeus saada tietoja asianosaisaseman perusteella asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Asiakkaalla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat tiedot.
Päätös ja palvelusuunnitelma
Asiakkaalla on oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä kirjallisesti.
Asiakkaalle on pääsääntöisesti laadittava palvelusuunnitelma.

Kehitysvammalaki: Kehitysvammalaissa on säännökset erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt taihäiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää tällaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat kehitysvammalain mukaan mm. tutkimus, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus,työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjstäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

Kehitysvammalakiin tehtiin muutoksia keväällä 2016. Muutosten taustalla oli tarve saattaa kansallinen lainsäädäntö YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Kehitysvammalakiin tehtyjen muutosten myötä Suomi oli valmis ratifioimaan YK:n vammaisopimuksen.

Kehitysvammalain muutokset astuivat voimaan 10.6.2016, yhtä aikaa YK:n vammaisopimuksen kanssa.

Muutosten tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.

Mitä tulee lakien soveltamisjärjestykseen, niin kaikki ovat yhtä tärkeitä lakeja, mielestäni yhdenvertaisuuslaki on hyvin sovellettu, ja selkeää.

Vammaispalvelulain keskeiset muutokset astuivat voimaan  1.9.2009 alkaen:

Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäävät voimaan. Erityishuoltoa järjestettävä erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle. Kehitysvammalakia sovellettava esimerkiksi silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole asiakkaan kannalta sopivia tai riittäviä. Erityishuolto-ohjelmaan kirjataan kehitysvammalain nojalla järjestettävät palvelut.
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: palvelutarpeen selvittäminen määräajassa, yksilöllinen palvelusuunnitelman laatismisvelvoite ja viivyksetön päätöksenteko
Henkilökohtainen apu vaikeavammaisten subjektiiviseksi oikeudeksi
Vammaispalvelulaki edistää yhdenvertaisuutta
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 §). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.


Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.


Vammaispalvelulain mukaiset palvelut jaetaan määrärahasidonnaisiin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Asiakkaan subjektiivinen oikeus saada palvelu tarkoittaa sitä, että kunnalla on ehdoton velvollisuus järjestää palvelu, mikäli asiakas täyttää laissa tai asetuksessa mainitut palvelun myöntämisedellytykset.

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaisuus määritellään jokaisen haettavan palvelun osalta erikseen. Kehitysvammalaissa ei tällaista rajausta ole.