Invalidiliitto

Tämä käynti on korvaava tehtävä Ruskeasuon vierailulle.

Helsingin invalidiliitto sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla Helsingissä, sinne pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla.

Meitä odotettiin siellä, ja vastaanotto oli hyvin lämmin. Työntekijä oli varannut meille kivan kabinetin ja siellä oli valmiiina kahvit maukkaina lisukkeineen.

Tähän vierailuun oli varauduttu, mikä ilahdutti ainakin minua. Meitä varten oli koottu aineisto jota katselimme diakuvina, sekä katselimme videon jossa kerrottiin vammaisen henkilön parkkiongelmista.

Se oli myös hyvin selkeää, että sinne palkataan liikuntaesteisiä työhön, ja sen huomasi että kaikki tilat olivat esteettömiä ja erittäin hyvin ajateltu pieniä yksityiskohtia myöten. Myös hyvin tuli esille, että tämä liitto todellakin pitää huolta vammaisten henkilöiden asemasta tässä yhteiskunnassa. Sieltä voi esimerkiksi kysyä lakineuvoa, ja he opastavat ja suunnittelevat myös asuntoja ja kiinteistöjä jotka ovat sopivia vammaisille henkilöille.

Myöhemmin asetuimme istumaan saunatilaan, joka oli aivan mahtava paikka. Tiloja vuokrataan erilaisiin iltoihin ja kokousten päätteeksi, tilat olivat hyvin suunniteltu ja erittäin avarat. Minuun teki erittäin suuren vaikutuksen struktoidut pesutilat, ne olivat erittäin persoonallisesti tehdyt, eikä niinkään laitosmaiset. Myös terassi oli aivan mahtava, siitä näkyi kaupungin horisontti hyvin. Heillä on toiminta erittäin laajentunut, asumiseen on tukea sekä vertaistukiverkosto on kattavaa, se on myös ihan käytännössä toimivaa ei pelkästään kirjoitettuna.

Virallistoa tietoa Suomen invalidiliitosta.

Esteetön toimitalo
Invalidiliiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissä Mannerheimintien varrella. Talo on Invalidiliiton rakennuttama ja nimensä mukaisesti se toimii esimerkkinä esteettömästä toimistoarkkitehtuurista. Vuonna 2008 käyttöön otetussa talossa on monia esteettömyyden kannalta olennaisia ratkaisuja.
Esteettistä yhdenvertaisuutta
Esteettömyys on asia, jonka huomaa vasta sen puuttuessa. Invalidiliiton Esteetön toimitalo on esimerkki hyvännäköisestä ja tyylikkäästä toimistorakennuksesta.

Toimitalon erottaa ulkoapäin muista ainoastaan siitä, että portaiden sijaan kadulle kuljetaan loivaa luiskaa pitkin. Luiska symboloi myös yhdenvertaisuutta: kaikki tulijat kulkevat samoja reittejä pitkin, eikä kenenkään tarvitse kulkea takaovesta päästäkseen sisään.


Tilaajalla on tärkeä rooli siinä, että lopputulos on esteetön. Tilaaja määrittelee laatutason ja valvoo sen toteutumista – esteettömyys ei synny automaattisesti.
Käyttäjien kokemukset suunnittelun apuna
Talon suunnittelussa tärkeässä roolissa oli niin kutsuttu käyttäjäryhmä, johon kuului eri tavoin vammaisia henkilöitä ja esteettömyyden asiantuntijoita. Esimerkiksi työpisteiden suunnittelun avuksi rakennettiin mallihuoneita ja -työpisteitä, joita käyttäjäryhmän jäsenet ja Invalidiliiton työntekijät testasivat.

Palautteen perusteella hiottiin sekä suuria linjoja että pieniä yksityiskohtia. Esimerkiksi toimiston kalustehankinnat on tehty käyttäjäpalautteen perusteella – pienillä ratkaisuilla saadaan kaikille toimivat työpisteet. 

Niin sanotusta tavallisesta toimistorakennuksesta poikkeavia ratkaisuja, jotka lisäävät esteettömyyttä, ovat esimerkiksi sähköisesti säädettävät työpöydät kaikissa työpisteissä. Talon kaikki wc:t ovat esteettömiä. Selkeät tummuuskontrastit ja puhuva hissi auttavat heikommin näkeviä liikkumaan ympäri taloa.

Kolme teesiä esteettömästä toimistoarkkitehtuurista
Esteetön toimitalo on tehty toimivaksi kaikille.
Esteettömyys ja esteettisyys eivät sulje pois toisiaan.

Esteettömyys ei ole keneltäkään pois, päinvastoin. Se helpottaa kaikkien toimimista ja liikkumista.
Esteetön toimitalo toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Organisaatio

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö.
Invalidiliitossa on

30 000 henkilöjäsentä
146 jäsenyhdistystä

2 500 työntekijää.
Kohti yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea
Edistämme ja kehitämme fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.

Arvomme ovat
ihmisarvo
luotettavuus
rohkeus
avoimuus
uudistuminen

Asiakaslupaus
Lupaamme ensiluokkaisia ja yksilöllisiä palveluita sekä toimintaa. Tarjoamme mahdollisuuksia, tietoa, toivoa ja tukea eri elämänvaiheissa.


Avainasemassa on osaava ja palveluhenkinen henkilöstömme. Meillä jäsenistön kokemusperäinen asiantuntemus kuuluu

Ylhäällä näkyy terassit

Iiriksen tutustumiskäynti

Vierailin Iriksessä ja sinne pääsee myös hyvin julkisilla kulkuneuvoilla, metrolla ihan siihen viereen. Olin kuuntelemassa luentoa kun eräs nainen kertoi omasta näkövammastaan ja siitä miten hänen elämäänsä vaikutti. Hän oli työssä Iris keskuksessa, ja hän ei ollut syntymästä asti siis sokea vaan hänellä oli sellainen sairaus, joka vähitellen hänen näkökykyään vei ja johti lopulta sitten täydelliseen sokeutumiseen. Minulle tilanne oli uusi, koska en ole ikinä oikein kuullut näin avointa tarinaa kenenkään siis itse kerrottavan vaikka jonkun verran olen kohdannut sokeita henkilöitä.
Kuulin myös asian, että eräällä naisella oli ollut siis sellainen putkinäkö koko ikänsä aja ei ikinä edes tajunnut sitä, vasta sitten aikuisena sai siitä diagnoosin, eli kyllä näkövammankin kanssa pystyy hyvin elämään.
Tällä luennon pitäjällä oli myös mukanaan avusajakoira, joka istui siinä sitten ja lopulta nukahti siihen kaikkien eteen. Sitten kävin siellä syömässä ja ruokailun jälkeen kävin tutustumassa myymälään, ja siellä oli jos jonkinlaista erilaista apuvälinettä saatavilla. Erityisessä suosiossa näytti olevan aurinkolasit, niitä on siis siellä myytävänä ja ne on todellakin laadukkaita.
Minulle jäi käynnistä hyvä mieli ja sain hyvin paljon taas uutta tietoa sokeain näkökulmasta ajatellen asioita.
Laitan tähän sitten Iriksen virallista tietoa.

Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on Helsingissä Itäkeskuksessa sijaitseva näkövammaisille soveltuvan selkeän ja esteettömän rakentamisen esimerkkikohde. Joulukuussa 2003 valmistunut Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on suunniteltu esteettömäksi aisti- ja liikuntavammaisille kävijöille sekä vanhuksille. Iiris-keskukseen on koottu saman katon alle kaikki näkövammaisten keskeisimmät palvelut.

Rakennuksessa toimivat Näkövammaisten liitto ry (NKL), Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN), Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry (FAN), Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Suomen Kuurosokeat ry, Celia – Näkövammaisten kirjasto, Retinitis-yhdistys ry, Vammaisfoorumi ry ja Suomen Näkövammaissäätiö.

Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi: päivällä kuntoutus- ja koulutuskäytössä olevat tilat palvelevat iltaisin ja viikonloppuisin näkövammaisten järjestötoimintaa sekä erilaisia harrastusryhmiä mm. teatteria, kuoroja, orkestereita ja opintopiirejä. Iiriksessä on myös 40 majoitushuonetta.
Iiris-keskus on erinomainen paikka tilaisuuksien järjestämiseen ja majoittumiseen. Esteetön ja viihtyisä Iiris sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin Itäkeskuksessa.
Tiloja erilaisiin tapahtumiin: valikoimaa yli sadan henkilön auditoriosta muutaman henkilön kokoushuoneeseen.
Mukavia majoitustiloja jopa 80 henkilölle.
Tilaa harrastuksiin: uima-allas ja saunat, liikuntasali.
Ravintola, josta saat maukkaat lounaat ja tarjoilut suurillekin ryhmille.
Metroasemalle on 300 metrin kävelymatka, bussit kulkevat vierestä ja omilla autoilla tuleville on asiakasparkkipaikat.
Kokoushuoneisiin on saatavilla seuraavat varustelut:
Dataprojektori
Kannettava pc
Piirtoheitin
Liikuteltava whiteboard, fläppitaulu ja valkokangas.

Har­ras­tus­ti­lat
Voit vuokrata monipuolisia harrastetiloja kerhokokoontumisiin, kursseihin sekä erilaisiin liikunta- ja kädentaitoharrastuksiin.

Vesijumppaa, sisäpelejä, tanssia, konsertteja, näytelmiä, askartelua, keramiikkaa - Yhdessä tekemistä ja iloista mieltä!

Esteettömiä ratkaisuja:

keskeinen sijainti
selkeä pohjapiirros, suorat kulmat
opasteet: isokirjoitusta, pistekirjoitusta, kohomerkintöjä
ohjaavat laatat, listat ja kaiteet
puhuvat hissit ja äänimajakat
korkeahko yleisvalaistus ja häikäisyn esto
kontrastit, väritys
esteetön pääsy pyörätuolilla
akustiikka – erilaisten kaikutilojen hyödyntäminen

keskeisissä tiloissa on induktiosilmukka

Tosiaan paikka on sellainen monitoimitalo, jossa on siis hyvät puitteet vaikka virkistäymiselle ja pitää ensin vaikka kokous, tilat ovat muutenkin varsin lämpimät ja viihtyisän näköiset vaikka keskus on siis varsin suuri.

Ohessa linkki vielä Iriksen sivuille Iriskeskus

Vammaisjärjestöt

Kun aloitin vammaistyön opinnot, Omniassa kävi muutamien järjestöjen edustajat kertomassa toiminnasataan ja tätä tehtävää tehdessä käytänkin nyt hyväkseni, erästä järjestöä sitten mikä omalla paikkakunnallani toimii.
Järjestötyö on hyvin omaleimaista työtä. Työtä tehdään paljon jäsenten kanssa ja heidän hyväkseen. Työpareina ovat useimmiten vapaahtoiset ja työajat saattavatkin olla hyvinkin epäsäännölliset. Järjestöt ovat mieluisia työpaikkoja, koska niissä viihdytään ja niihin hakeutuu sellaiset henkilöt jotka kokevat hakemansa järjestön omaksi kutsuma työksi.
Järjestöt pitävät esillä eri ihmisryhmien perusoikeuksia ja kanavoivat kriittisiä ääniä päätöksentekoon. Järjestöt ovat yhteiskunnallaisia vaikuttajia, joiden kautta kansalaisten tarpeet välittyvät asioiden valmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Tämän ansiosta syntyy kansalaisille parempia päätöksiä ja lainsäädäntöä. Laitan tähän väliin suomessa olevien vammaisjärjestöjen linkin. Vammaisjärjestöt suomessa
Järjestöt voivat olla korvaamattomia ensinnäkin sosiaalipolitiikan ja terveysalan asiantuntijoina. Järjestöt ovat erittäin tärkeitä vammaiselle ihmiselle koska ne pitävät huolta siitä että esimerkiksi syrjintää ei tapahdu ja ne toimivat erityisenä neuvonantajina henkilölle. Järjestöt ovat esimerkiksi vammaisten jäsenten voimaannnuttajia, siellä saadaan vertaisapua ja tukea, joita ei mikään viranoamistyö korvaa vammaiselle henkilölle. Järjestötyöllä voidaan esimerkiksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä, koska järjestöissä on erilaista toimintaa ja virikkeitä saatavavilla.
Suomessa on hyvinkin monipuolinen vammaisjärjestöjen tominta. Otan tähän esille sellainen kuin Vammaisfoorumin, joka on vammaisjärjestöjen yhteinen ääni.
Vammaisfoorumi ry edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia.
Vammaisfoorumi vaatii seuraavaa Vammaisten ihmisten itsenäisyyden pitää toteutua vuoden jokaisena päivänä.
Vammaisfoorumi vaatii, että vammaisille ihmisille on tarjottava yksilöllisiä tarpeita vastaavia asumis ja muita palveluja sekä riittävästi toisten ihmisten antamaa apua korvaamaan toimintakyvyn rajoitteita. Järjestö siis ajaa sitä, että täysimääräiset ihmisoikeudet on ulotettava koskemaan myös ihmisiä, joilla on jokin vamma.
Vammaisfoorumin arvot ovat omien asioiden ajaminen, osallisuus, riippumattomuus, näkyvyys, oikeuksiin perustuva osallisuus, solidaarisuus, kumppanuus.
Vammaisfoorumi on perinteisesti vaikuttanut antamalla lausuntoja ja pitämällä tiivistä yhteyttä valmistelijoihin ja päättäjiin. Vammaisfoorumin edustajat käyvät aktiivisesti myös eduskunnnan valiokuntien kuultavana vammaisia henkilöitä koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa.

Minua lähellä on sellainen paikka kuin Lilla Karyll, siellä toimii hyvin kasvanut ja kehittynyt mielenterveysyhdistys, tuon tämän nyt tähän koska tässä blogissa ei ole kertaakaan käsitelty mielenterveytä.
Paikka on hyvin idyllinen, vanha hirsinen rakennus, ja siellä on upea valtava piha, jossa kesäisin jäsenet ja heidän läheiset, ystävät, ja muut voivat viettää aikaa ihan vapaasti. talo oli alussa hyvin surkessa kunnossa jo ihan purkuuhan alla, mutta Espoon Kaupunki päätti sen vuokrata yhdistykselle ja niin alkoi iso kunnostustyö jäsenten voimin, työtä oli paljon ja sitä riitti. Tästäkin ajasta on runsaasti valokuvia talon olohuoneen hyllyllä.
Emyssä on läpi vuoden tarjolla paljon erilaista vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille. Emy ylläpitää kohtaamispaikkoja sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Emy järjestää retkiä, leirejä ja matkoja sekä monipuolista ryhmätoimintaa. Talkootöitä on tarjolla yhdistyksen omissa kohtaamispaikoissa ja lisäksi Emyllä on palstapuutarha ja kahvio, jossa on mahdollisuus harjoitella työtä ja ylläpitää omaa toimintakykyä. Emyn toiminta on päihteetöntä matalan  kynnyksen toimintaa, eli kuka tahansa voi tulla mukaan ja halutessaan liittyä myös yhdistyksen jäseneksi. Olet lämpimästi tervetullut Emyyn vaikkapa juomaan kahvia ja lukemaan päivän lehteä sekä samalla tutustumaan tai osallistumaan toimintaan.
Tässä on linkki heidän sivuille Emyn linkki

MeriEmy

Kaikki ovat siis tuonne tervetulleita, sinne ei siis tarvitse diagnoosia tai lähetettä. Olen itse käynyt tuolla tutustumassa, ja siellä oli aidosti rento ilmapiiri. Siellä tehdään aamuisin yhdessä talkooruokaa, ja sitten ateria syödään yhdessä, tämä mahdollistaa monille tekemistä ja sitten päälle vielä ilmainen ja ravitseva ateria. Tämä etu on iso asia monen elämässä, jotka asuvat yksin ja he eivtät muuten laittaisi ruokaa itselleen kotona. Myös erilaiset toimintaryhmät ovat tuolla näkyvästi esillä. Myös retkiä tämä yhdistys tekee, ja leireilee kesäisin seurakunnan tiloissa. On ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka ja siellä on myös paljon sosiaali-terveyspuolen opiskelijoita.

Ergonomia tehtävä

Toppipaikassani oli hyvin toteutettu ergononia, siinä määrin mitä piti avustaa sellaisia oppilaita jotka tukea ajoittain tarvitsivat esimerkiksi pukeutumisessa tai muussa toiminassa. Työntekijät olivat saaneet kaikki hyvän koulutuksen omiin tehväviin ja työt olivat myös jaettu hyvin. Vahvuutena oli se että asiakkaita liikuteltiin ja heidän annettiin itse tehdä, eikä tehty asiakkaan mitään mitä ei tarvittu. Eli asiakkaan oma toimintakykyä pidettiin yllä eli joka asiassa oli kuntouttava työote. Uskon että se johtuu myös osittain tässä paikassa siitä, että kun kyseessä oli varsin nuoria asiakkaita eli koululaisia, niin heidän kohdalla etenkin oppilaan kaikki omat voimavarat oli käytössä eli mitään turhaa ei tehty ja oppilaalle annettiin välillä aikaa enemmän jos hän sitä tarvitsi, eli ikinä turhaan nosteta halutonta oppilasta ellei ole joku tilanne missä oppilas aiheuttaisi itselleen tai muille vaaratilanteen.
Asiakkaan oman ergonomian tukeminen oli siis aktivointia, ja esimerkiksi kävelyretket toteutimme joka päivä ja niistä pidettiin myös kiinni eli liikuttelu. Huomasin että juuri erityisopetuksen oppilaat käyttivät välitunnin liikkumiseen, kun taas "normaali" koulun oppilaat viettivät varsin usein välitunnin maaten käytävällä. Näin siis minun toppipaikassa toteutui varsin hyvin tämä ergonomia.
Tein viriketuokion ja ergonomia tuokion kun kävelimme mankkaalta yhdessä kaikki Villa Elfvikiin, joka on aivan äärettömän upea ja kaunis paikka luonnon monimuotoisuus näkyy siellä suuresti. Esimerkiksi luontotalossa on mahtava kun autistinen henkilö voi laittaa kuulokkeet korville ja kuunnella erilaisten lintujen laulua, mielestäni sekin on jollain tavalla ergonomista jumppaa aivoille kun henkilö saa riisua äänikuulokkeet irti.
Kun pääsimme alas lintutornista, niin kokosin ryhmän eteeni ja näytin jaloilla erilaisia liikkeitä, ja näytin miten uidaan tein uintiliikettä niin kissaa kuten koiraakin :) Alussa oppilaat eivät tulleet heti mukaan, mutta pian he innostuivat ja sitten kun olin saanu tuokion tehtyä, niin annoin tehtävän oppilaalle ja kehoitin häntä keksimään jonkin uuden liikkeen, se oli minusta varsin rikas ja hauska liikuntatuokio. Opettaja halusi ehdottomasti turvata tämän luokan tietoturvan, eikä siis oppilaista otettu kuvia mutta minä otin kuvia ympäristöstä. Alempi merimaisema on yhden oppilaan itse ottama joka on mielestäni todella upea, kun auringonlasku kauniisti kaartuu meren ylle.

Salainen metsäni

• Tutustu TIkoteekin sivustoon: http://papunet.net/tikoteekki/
• Kirjaa blogiisi seuraavat kysymykset ja vastaa niihin:
• Mikä on Tikoteekki?
• Mitä kaikkia erilaisia palveluita Tikoteekista saa?
• Miten apuvälinepalveluita saa?
• Minkälaisia koulutuksia Tikoteekki järjestää ja kenelle?
• Lue Tikoteekki netti sivustolta tietopaketti “Voimauttava vuorovaikutus” ja katso video. Mitä on voimauttava vuorovaikutus?

Liitin tähän mukaan myös aac menetelmät koska liittyy aikaisempaan kirjoitukseeni. Olen tavannut tässä elokuvassa esiintyneen henkilön aikaisemmin, sekä olen työskennellyt hänen kanssaan eli elokuvan päähenkilö oli minulle tuttu.

Elokuva oli erittäin koskettava ja siinä esiintynyt avustaja oli Laurille erittäin tärkeä ja selkeäksi tuli että tässä juuri fasiliointi ja aac menetelmä on elokuvassa esiintyneelle henkilölle erittäin tärkeä, sekä myös struktuurit ja selkeä päiväjärjestys. 

Löysin hyvin selkeää tekstiä internetistä tutukiessani tätä asiaa, josta niin ollaan kahta erimieltä eli asialla on puolustajat ja ne jotka eivät siihen usko.

Mutta jos henkilö kykenee kaivamaan nenäänsä, on kosketusnäyttö esimerkiksi ipad hänelle sopiva auväline, silloin hän kykenee käyttämään kosketusnäyttöä. Sitä on erityislapsen helpompi käyttää kuin kirjan tai mapin kääntäminen. Kansioita on on vaivalloista käyttää painavin esimerkiksi painaa 800 grammaa!!!

Sovellukset, viittomat ja AAC avaavat uuden maailman vaikeasti puhevammaisille autisteille ja kehitysvammaisille. 

Kommunikoinnin välineen valinta perustuu käyttäjän tarpeisiin, käyttöön ja sitoutumiseen, eikä siihen mitä muut ajattelevat aina siis pitäisi ajatella käyttäjän omia tarpeita ja kykyä. Minulle tulee mieleen onko kaikki työntekijät siis valmiita uusiin teknologia laitteisiin? 

AAC  menetelmä tulee sanoista augentative and alternative communication, ja tätä siis käytetään kielen täydentämiseksi, tukemiseksi ja korvaamiseksi.

Eleilmaisu on luonnollisin tapa viestiä, joillekkin ihmisille eleet ovat ainoa keino viestiä. Eleilmaisuun kuuluvat esimerkiksi, ilmeet, eleet, kehon asennot, osoittaminen, toiminta, ääntely ja äänenäsävyt, itku, nauru, silmien räpyttely, katseen kohdistaminen jne...kaikki mitä keho elehtii siis pienistä silmien liikkeitä ovat elettä, mutta huomaako henkilökunta sitä aina työnkiireessä, siksi onkin tärkeää että henkilö löytää juuri sellaisen ihmisen joka häntä haluaa ymmärtää ja on aidosti kiinnostunut AAC menetelmistä.

Elokuvaa katsellessa tuli surullinen mieli siitä, että Laurin avustaja joutui lopettamaan ja jäi hieman epäselväksi miten häntä jatkossa kuullaan. Laurin kauniit suuret iloiset silmät myös kosketti se kuinka hänellä oli elämänvalo ja tässähän oli kyse siitä että Lauri vain näki mailman toisin kuin me muut, näin siis minä asian ajattelen ja miedän muiden tehtävä olisi kuunnella mitä Laurilla olisi sanottavaa.

Toimintakyvyn arviointi ja Asta

Näin tehdään Asta.... Mini- Astasta tehdyn asumisen toimintojen alustavan pikaaviointiin liittyvän kartoituksen. Kirjoitus on fiktiivinen.

Kyseessä oli henkilö jolla on todettu autistisia piirteitä ja hän kykeni selkeästi kertomaan itse omista tuen tarpeistaan. Tein tehtävää myös havannoimalla nuorta ja sitten me teimme yhdessä lomakkeeseen kuuluvan arvioinnin. Toimintakykyyn vaikuttava sairauden luonne oli hänellä oppimiseen liittyvä ja siihen liittyvä yksilöllisesti räätälöity tuentarve. Hänellä oli käytössä apuvälineena tietokone opetusvälineenä tarvittaessa. Henkilö oli erittäin pikkutarkka ja sitten hänellä oli taipumus erittäin pikkutarkkaan työskentelyyn, jota en itse nähnyt millääntavoin negatiivisen asiana vaan positiivisena, tosin välillä hän oli omista kyvyistään välillä epävarma ja haki omiin toimintoihin tukea ilmeillään kysyvästi jos ei jotakin ymmärtänyt. Oppilas ei myöskään heti luottanut kaikkiin aikuisiin. Mutta syksyn mittaan hän oli huomattavasti rentoutuneempi kuin lukuuoden alussa. Tässä on joitakin kohtia jota tein Asta testissä.
Tarvitsi hieman sanallista ohjausta ja muistuttamista.
Ruokahuollosta selviytyminen pystyi itse ateroimaan ja kykeni huolehtimaan omasta ruokavaliosta, aterioiden valmistuksesta sekä lieden ja uunin käytössä hän tarvitsi sanallista ohjausta ja muistutusta. Itsensä huolehtmisesta hän myös pystyi suoriutumaan, hieman tarvitsi siinä sanallista ohjausta esimerkiksi sääntilan muuttumisessa, likaantuneiden vaatteiden huollosta hän tarvitsi kotonaan ohjausta, sekä myös lääkityksen ottamisessa. Vapaaaikana hän kykeni selviytymään itsenäisesti esimerkiksi kaupassa ja sitä myös aktiivisesti harjoiteltiin myös koulussa eli toimintakykyä ja itsenäistymistä harjoiteltiin. Huomasin myös että tämä nuori tarvitsi paljon kannustamista, hän ei aina uskonut omiin kykyihinsä ja oli hieman epävarma pyytämään apua koulutehtäviiin liittyen.
Tulin siihen tulokseen tämän oppilaan kohdalla, että hän tulisi aikuisiällä melko hyvin suoriutumaan itsenäisessä asumisessa ja opiskelussa diagnoosista huolimatta.

12.10 Torstai

Tänään oli koulussa aiheena Ergonomia. Käsittelimme asioita hyvin laajasti, ja saimme vapaasti keskustella, sekä kysellä asioita opettajalata jolla oli ammattitaitoa kertoa asiat oikein.
On siis erittäin tärkeää, että osaa tehdä työtä ergonimisesti.

TYÖN FYYSISIÄ KUORMITUSTEKIJÖITÄ

Ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena siten, että se on ihmiselle sopivaa toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan. Hyvä työtulos on saatava aikaan siten, että työntekijän voimavarat sekä työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään.

Fyysistä toimintaa voidaan säädellä ratkaisevasti ergonomian keinoin. Tarvittava voimankäyttö ja työtahti voidaan määrittää ihmisen suorituskykyyn nähden sopivaksi.

Apuna voidaan käyttää teknisiä apuneuvoja, kuten koneita ja laitteita. Fyysinen ympäristö ja välineet voidaan myös mitoittaa niin, että ihmisen oma voimantuotto on paras mahdollinen. Työn ajallisten puitteiden määritteleminen, kuten työskentelyjaksot ja tauotus, ovat ergonomian keinoja järjestellä työtä.¨

ERGONOMISTEN TYÖTILOJEN JA VÄLINEIDEN SUUNNITTELU

Työpaikoilta kootaan muun muassa työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa tietoa, jota voidaan soveltaa työn ja työympäristön kehittämisessä. Työterveyshuollon velvollisuus on tuoda työpaikan käyttöön sellaista työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavaa tietoa, jota on helppo soveltaa käytäntöön.

Esimerkiksi työntekijän työkyvyn alennuttua työterveyshuolto osallistuu työn ja työympäristön muutosten suunnitteluun niin, että työntekijä voi jatkaa työssään.

Linkki

Olin myös meidän ryhmässä tänään ainut joka oli kohdannut toppipaikassa ergonomia vastaavaan, tosiaan kun olin yhdessä vanhustenpalvelutalossa. Siellä minulle järjestettiin yhdessä fysioterapeutin ja ergonomia vastaavaan kanssa koulutusta, siihen osallistui myös muitakin, sen talon tapa oli kouluttaa niin opiskelijat kuin uudetkin työntekijät yksilöllisesti käyttämään talon apuvälineitä ja perehdyimme talon asukkaiden tarpeisiin. Siinä kävimme läpi kaikki siirtymiset, ja nostot, sekä perusteltiin sitä asiaa miksi on tärkeää käyttää apuvälineitä, unohtamatta sitäkään että asukkaan omat voimavaroja käytetään aina, ja jokaisen asukkaan kohdalla sängystä ylösnousu oli siellä tärkeää.
Tämäkin kokemus antoi siellä toppipaikassani minulle voimaa olla, koska lähes kaikki käyttivät jotakin apuvälinettä tai käyttivät nosturia. Onhan se fyysisesti varsin raskasta, jos asioita tehdään väärin. Meidän koulun seinällä oli myös elvytystaulu, otin siitäkin kuvan koska en ole aikaisemmin tälläiseen vielä missään törmännyt.

Elvytystaulu

itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tukeminen YKS-menetelmä

Olen tämän suorittanut hyväksytysti 31.7.2017

Tiistai 10.10

Puhetta tukevalla, täydentävällä ja korvaavalla kommunikoinnilla AAC tarkoitetaan siis viestintää, jossa käytetään tukiviittomia, kuvia tai blisskieltä. Kuvilla ja bliss symboleilla tapahtuvassa viestinnässä tarvitaan apuvälineitä. Apuväline voi olla kommunikaatiokansio, kommunikointitaulu, puhelaite tai kommunikointiohjelma. Voidaan käyttää myös apuna, esineitä, kuvia, tietotekniikkaa myös käytetään apuna. Omassa toppipaikassani oppilaat käyttävät hyvin paljon i pad laitetta esimerkiksi matematiikan oppimiseen, siinä on erilaisia sovelluksia jonka avulla voidaan leikin avulla laskea. 

Tällä tarkoitetaan sitä, että jokaiselle löytyy keino kommunikoida. Jokaiselta siis löytyy taitoja tai keinoja ilmaista itseään silloinkin kun puhekykyä ei ole. Jos henkilö pystyy vaikka silmiä räpäyttämään, niin silloin hän pystyy kommunikoimaan. Myös eleitä voidaan käyttää kommunikoinnissa. Eleillä siis voidaan täydentää tai havainnollistaa puhetta. Laitan mukaan linkin, siitä AAC on hyvin yksilöllistä.
Linkki

Pantoniimi on siitä hyvä esimerkki. 
Eleet ovatkin useammille tuttuja ja niitä on opittu tulkitsemaan erilaisissa tilanteissa. Siksi niiden käyttö kommunikaatiossa on varsin luontevaa ja nopeampaa kuin sanallinen viestintä. Viittoma perustuu myös eleiden hyödyntämisessä. 
Sitten on myös olemuskieli, joka perustuu vaikeimmin puhevammaisen henkilön kommunikaatiossa.
Tunnetilat, kipu ja keholliset tuntemukset sekä reaktiot ympäristön tapahtumiin välittyvät ihmisen olemuksesta ja toiminnasta. Ihminenhän kertoo omalla kehollaan jos on kuuma tai kylmä, ja ilmaisee myös kipua silmillään tai kasvojen ilmeillä. 
On olemassa sellaiset kuin Pantomiini kortit ja niiden avulla voi leikkiä tälläistä, siinä voidaan esittää erilaisia asioita.
Itse katselin lapsena Charles Chaplinin elokuvia ja hyvin pysyin kärryillä vaikka niissä ei puhuttu ikinä mitään, ne olivat vielä varsin hyviä elokuvia.

Kommunikoinnista. On erittäin tärkeää löytää siis kaikille ihmisille tapa, jolla henkilö voi ilmaista itseään ja tulee myös ymmärretyksi. On varsin surullista jos henkilö kokee ettei häntä ymmärretä. Itse kun olen käynyt ulkomailla oli varsin orpo tunne, kun kuljin kerran ympäristössä jossa ei puhuttu englantia ja tilanne tuli vielä yllättäen, silloin minäkin käytin viittomakieltä ja hyvin sillä pärjäsin kun piti taxia etsiä.
Yksilöllisen kommunikointitavan löytäminen ja sen vahvistaminen on myös henkilön kuntoutusta.
Autistiselle henkilölle on erittäin tärkeää hänelle se sopiva tapa ilmaista itseään.
Kommunikoinnin tarve herätellään vahvistamalla henkilön omaa spontaania ilmaisua, kuten ääntelyä, liikkeitä, tönimistä, tai muuta toimintaa. Kommunikaatiossa käytetään palkkioita, joilla on merkitystä autistiselle henkilölle ( tätä palkkio asiaa vielä itsekseni tutkin lisää ) 
Jäsennelty eli strukturoitu ympäristö ja työskentelyn ohjaus on osa autistisen henkilön peruskuntoutusta.
Itse kehoitan erästä oppilasta kirjoittamaan värikynällä, ne asiat joissa tarvitsee lisää harjoitusta.
Strukturoinnissa varustetaan ympäristö näkyvillä vihjeillä, jotka ilmaisevat mitä on tarkoitus tehdä ja mitä, missä, kenen kanssa, miten kauan ja mitä tehdään toiminnan jälkeen.

Sosiaalisia tilanteita ja vuorovaikutusta voidaan myös harjoitella.
Sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutusten harjoittelu on osa myös autistisen henkilön kuntoutusta. Harjoittelu tapahtuu mallien avulla, ja siinä tavoitellaan asianmukaista käyttäytymistä.
Harjoittelussa voidaan käyttää apuna sosiaalisia tarinoita, näyttelemistä, sarjakuvia, tai videointia. Tilanteiden toistuva harjoitteleminen auttaa opittujen taitojen siirtämisessä uusiin tilanteisiin ja uusiin ympäristöihin.


Vuorovaikutuksen edellytykset. Taito puhua ei takaa kuitenkaan sitä, että kommunikointi olisi aina toimivaa!
Toimivan vuorovaiktuksen perustana on, että ihmiset ovat viestintätilanteessa aidosti läsnä ja osoittavat kiinnostusta henkilöön aidosti. 
Tälläisen tilanteen syntymisen edellytys on, että kaikki muut häiritsevät tekijät suljetaan pois ja keskitytään juuri siihen hetkeen mikä on käsillä ja siihen ihmiseen jonka kanssa olemma tekemisessä. Jokainen tietää miltä tuntuu, kun olemme jutelleet jollekkin ja on jäänyt tunne että olemme puhuneet "tyhjille seinille" 
Kanssakeskustelijan rooli on siis varsin merkityksellinen viestinnässä silloin, kun kommunikointikumpanilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä. Vuorovaikutusta ja kommmunikointia voidaan tukea seuraavin menetelmin:

• Selvitä millä tavalla kumppani kommunikoi
• Pyri rauhoittamaan ympäristö
• Ole tilanteessa vastavuoroisesti läsnä
• Odota ja anna tilaa aloitteille
• Vastaa kumppanin kommunikointiin
• Mukauta ilmaisua kumppanin kommunikointitarpeita vastaavaksi
• Tarkista viestien tulkinta

Otan vielä lopuksi esille tähän sellaisen kuin Fasilitointi, itse olen sitä menetelmää käyttänyt yhdessä toppipaikassani erään henkilön kanssa ja kokemus oli minulle uusi.

Fasilitointi on menetelmä, jossa kirjoittamista avustava henkilö tukee vaikeavammaisen henkilön kirjoittamista. Tyypillisesti fasilitoinnissa kannatellaan ja tuetaan kirjoittavan henkilön sormea, kättä, kyynär tai olkavartta. Fasilitointi on kommunikaatiomentelmänä kyseenalaistettu. Koska tutkimuksissa on pystytty osoittamaan menetelmään liittyvä haavoittuvuus. Itse kun olen käyttänyt täät menetelmää, henkilö selkeästi itse kirjoitti, minä vain vahvistin olemalla siinä ja tuin henkilön kättä. 

Oikeus kommunikaatioon on siis jokaisen ihmisen subjektiivinen oikeus. Oikeudesta kommunikaatioon on säädetty erilaisissa laeissa ja julistuksissa. 

Toimintakyvyn arviointi 9.10

Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista, työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta, harrastuksista, omasta itsestään ja toisista huolehtimista, siinä ympäristössä missä henkilö elää.
Toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia.

Fyysinen toimintakyky

Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä niistä tehtävistä, jotka hänen omassa arjessaan ovat tärkeitä. Fyysinen toimintakyky esimerkiksi kykynä liikkua ja liikuttaa itseään.
Fyysisen toimintakyvyn kannalta on tärkeitä fysiologisia ominaisuuksia esimerkiksi seuraavat asiat: lihasvoima, kestävyyskunto, nivelten liikkuvuus, kehon asennon ja liikkeiden hallinta, sekä näitä koorninoiva keskushermostoon toiminta.
Myös aistitoiminnot, näkö, kuulo, usein luetaan kuuluvaksi fyysisen toimintakyvyn alueelle. Fyysisen toimintakykyyn liittyvät läheisesti myös käsitteet fyysinen kunto, fyysinen suorituskyky ja terveyskunto.

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkisessä toimintakyvyssä kyse on ihmisen voimavaroista, joiden avulla hän kykenee selviytymään arjen haasteista ja kriisitilanteista.
Psyykkinen toimintakyky liittyy elämänhallintaan, mielenterveyteen, ja psyykkiseen hyvinvointiin ja se kattaa tuntemiseen ja ajatteluun liittyviä seuraavia toimintoja: kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa, kyky tuntea, kyky kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, kyky suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja.
Psyykkisen toimintakykyyn kuuluvat myös persoonallisuus ja selviytyminen sosiaalisen ympäristön haasteista. Psyykkisesti toimintakykyinen ihminen tuntee voivansa hyvin, hän arvostaa itseään ja luottaa kykyynsä selviytyä arjen tilnateista, pystyy tekemään harkittuja päätöksiä ja suhtautuu realistisen luottavaisesti tulevaisuuteen ja sitä ympäröivään maailmaan.

Konginitiivinen toimintakyky

Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa. Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen, ja käyttöön liittyviä toimintoja.
Kognitiivinen toimintakyky käsittää seuraavia asioita: muistin, oppimisen, keskittymisen, tarkkaavuuden, hahmottamisen, orientaation, tiedon käsittelyn, ongelmien ratkaisun, toiminnanohjauksen, kielellisen toiminnan.

Sosiaalinen toimintakyky

Sosiaalinen toimintakyky sisältää kaksi ulottuvuutta, ihminen vuorovaikutussuhteissaan, ihminen aktiivisena toiminajana, osallistujana yhteisöissä sekä yhteiskunnassa.
Sosiaalinen toimintakyky muodostuu yksilön ja sosiaalisen verkoston ympäristön, yhteisön, tai yhteiskunnan välisessä dynaamisessa vuorovaikutuksessa. niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja rajojen puitteissa.
Se ilmenee esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina.

Terveyden yksiselitteinen määrittely on vaikeaa, koska siihen vaikuttaa moni asia ja koska jokainen kokee oman terveytensä omalla tavallaan.

Ihmisen päivittäisiä toimintoja ovat, syöminen, peseytyminen, pukeutuminen, WC-toiminnot, varpaankyynsien leikkaaminen, sisällä liikkuminen, lääkkeiden otto, puhelimen käyttö, kevyet taloustyöt, raskaat taloustyöt, kaupassa käynti, puutarhan hoito, remontin teko ( pienet korjaukset )
Henkilön toimintakykyä voidaan arvioida kyselemällä ja haastattelemalla, havannoimalla, toimintatestit, laboratoriotestit, asiantuntijoiden arviointi, omaisten ja ystävien arviointi.

Toppijakso 2.10-6.10

Taas viikko meni sukkelasti. Palasin tässä jaksossa tuttujen "omien" oppilaiden joukkoon.
Olen omasta mielestäni jo aika hyvin sulautunut tuonne työympäristöön, ja olen myös alkanut oppia tuntemaan oppilaita omina persooninaan.

 Tällä viikolla mieleeni on tullut sellainen asia, kuin "henkilö diagnoosin takaa" Diagnoosi on siis sana joka muuttaa paljon, diagnoosi antaa myös helpotuksen kun saa tietää mistä on kyse ja se antaa kasvot sairaudelle. Sanalla on siis valtava voima, sana jolla tarkoitan diagnoosia on siis se joka muuttaa ihmistä. Diagnoosi ei muuta ihmistä itseään ihmisenä eikä persoonana. Olen kuullut usein ja monissa paikoissa "hänellä on se" tai hän on "jonkinlainen kun hänellä on se" Usein kun olen aloittanut toppijaksoni jossakin paikoissa, puhutaan joskus se rouvaXXXX jolla on se sairaus. Stigma on siis leimaamista ja ihminen luonnehditaan vain sairautensa perusteella. Sitten on sisäinen Stigma, eli ihminen leimaa itse itsensä, joka taas lisää ongelmia. Se mikä tähän Stigman poistamiseen auttaa on vain oikea tieto.
Ihmiset eivät pelkkiä diagnooseja, ei ole olemassa leimoja tai sanoja. Vaikka minä hetkenä hyvänsä jokin häiriö/oire tulee henkilössä esittelemään itsensä, ei tarkoita sitä että henkilö itse lakkaa olemasta omana persoonana. Diagnoosi on vain siis oireita, jotka kertovat sairaudesta mutta ei mitään itse henkilöstä. Me kaikki olemme ihmisiä, ja meillä on samat tarpeet. Meille kaikille on annettu nimi, meillä on oma persoonallisuus, perhe, omia mieltymyksiä sekä inhokkeja. Diagnoosi ei kerro näistä ominaisuuksista tai muista piirteistä joita on jokaisessa ihmisellä. On varsin tärkeää saada tietää henkilön diagnoosi, koska se antaa kattavaa tietoa ammatillisella tasolla mutta se ei anna kaikkea tarvittavaa tietoa ihmisestä. Ihminen on siis paljon enemmän kuin sana jolla tarkoitan diagnoosia.
Tässä koulussa on missä suoritan toppia, tästä asiasta on keskusteltu ja jokainen oppilas saa olla oma persoona ja hänen omat yksilölliset tarpeensa on pyritty huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Mutta onko jokaisessa paikassa asiat näin hyvin?

Ei ole vielä kovin pitkä aika siitä, kun vammaiset lapset on sijoitettu erityiskouluihin jotka eristivät heidät muista lapsista. Heillä ei ole ollut siis mitään mahdollisuutta elää tavallista elämää, puhumattakaan kuntoutuksesta.

YK:n sopimus korostaa vammaisten lasten oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen. Suomessa erityiskouluista ollaan luopumassa, mutta asenteet muuttuvat hitaasti.  

”Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa. Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. Ihminen tarvitsee ihmistä. Ihminen ilman ihmistä on vähemmän ihminen ihmiselle, vähemmän kuin ihminen voi olla. Ihminen tarvitsee ihmistä.” Tommy Taberman

Toppijakso 25.9-29.9

Paikka jossa suoritan nykyistä toppiani, siellä on kolme luokkaa. Oppilaiden autisminkirjoon kuuluvilla oppilailla, on hyvin erilaisia tuentarpeita. Minulla oli siis kyseisellä toppijaksollani mahdollisuus vaihtaa luokkaa viikoksi. Kyseisellä luokalla oli oppilaita 4 joista kaikilla on todettu jokin autismisuuteen viittaava häiriö.
Tämä luokka poikkesi siinä "omasta" luokastani, että jo aamulla tehtiin selkeä työnjako siinä että avustajalle jaettiin oma avustettava.
Tässä luokassa tuli vahvasti esiin struktuurien merkitys opinnoissa ja myös ipad tabletin käyttö opinnoissa. Luokassa oli yksi oppilas, joka ei kommunikoinnut puheella mitään, mutta ymmärsi kuitenkin minun puhettani ja otti katsekontaktin. Oli jännä todeta sellainen seikka, että siinä luokassa missä oppilaat kykenevät kommunikoimaan itseään suullisesti, eivät kuitenkaan ota selkeää katsekontaktia aina. Ja taas tässä luokassa missä kommunikointi on suppeampaa, he ottivat minuun hyvinkin suoran katsekontaktin.
Tässä luokassa tuli myös vahvasti aspergerin oireyhtymä esille.
Joustavuus ja muuttuvat tilanteet tulivat tässä luokassa vahvasti esille, aina koulupäivä etenee oppilaan voinnista riippuen, joskus oppilaan vointi saattaa siis muuttua päivän mukaan niin paljon, että tarvitsee avustajan tai kahdenkin avun. Tässäkin luokassa muutama oppilas oli aloittanut koulunkäynnin tässä koulussa uutena oppilaana vasta tänä vuonna, joten myös oppilas on henkilökunnalle uusi ja myös toisinpäin. Tämäkin tuo mukanaan uusia haasteita, kun tuttavuutta tehdään molemminpuolin. Puhumattakaan oppilaista joiden elämä on vuosien saatossa hyvin rutiininomaista ja samat henkilöt vuodesta toiseen arjessa. Itse alan kallistua sen puolelle, että joitakin rutiineja ja varsinkin arkisia toimintoja voidaan tehdä eritavoin. Useinhan autisminen henkilö on varsin riippuvainen rutiineista.
Autisminkirjohenkilöille asioiden ja tapahtumien ennakoituvuus on erityisen tärkeää. Henkilö voi kokea erityisen ahvistavana, jos jokin tietty rutiini muuttuu, ruokailutilanteet, niissä tapahtuva muutos. Ja jos muutoksia tapahtuu niin niistä olisi hyvä antaa autisminkirjon henkilölle aikaa valmistautua niihin ja sopia niihin liittyvistä toimista etukäteen. Heille on tärkeää istua aina samassa paikassa ja tietyssä tuolissa. Jotkut käyttävät samankaltaisia vaatteita. Näiden erityistarpeiden huomioiminen ja kunnioittaminen on suotavaa kohtuullisessa määrin. Monet autisminkirjoon henkilöt nauttivat kuitenkin erilaisten toistuvien tehtävien suorittamisesta. Mikäli arjesta löytyy joku sellainen säännöllisesti toistuva tehtävä, jonka kirjon henkilö voi turvallisesti suorittaa, kannattaa aina siis hyödyntää.
Tässä luokassa tuli esille jo viikon aikana, että asioita ei tarvitse tehdä samalla tavalla, eikä henkilökunta epäröinyt kohdata muuttuvia tilanteita.
Teimme 29.9 ihastuttavan retken Villa Elfvikiin, kävelimme sinne 3 kilometriä menosuuntaan ja kävelimme myös takaisin. Perillä söimme eväitä ja istuimme ruokasalissa sekä oppilaat kuunteli linnunauluja kuulokkeilla. Tämä retki oli hyvin voimauttavaa näille oppilaille, koska teimme asioita eritavoin tuona päivänä. Oppilaat myös nautti retkestä.

Täällä söimme eväitä

Kävely Villa Elfvikiin

Otan tähän esille voimauttavan vuorovaikutuksen joka tarkoittaa seuraavaa.

Voimauttava vuorovaikutus on toimintamalli, jossa kommunikaatiokehityksen varhaisvaiheessa oleville henkilöille opetetaan puhetta edeltäviä kommunikaation aikeita.
Mikäli tuettava henkilö on esiverbaalinen, voimauttava vuorovaikutus on erinomainen tapa osoittaa hänelle kiinnostusta ja kunnioitusta. Tämä auttaa muodostamaan positiivisia ihmissuhteita ja herättää luottamusta, nämä ovat olennaisen tärkeitä työskenneltäessä sellaisen henkilön kanssa, jolle maailma on hyvinkin hämmentävä paikka...puhummattakaan siitä silloin kun sen hänen jossakin elämänvaiheessaan muuttuu.
Vuorovaikutuksen ja keskeytymättömiin tuokioihin tuettavan henkilön kanssa tulisi varata aikaa, niin usein kuin mahdollista ja kiireen ei saisi koskaan näkyä avustustilanteissa. Päämäärä on luoda avustettavaan luottamuksellinen suhde, niin silloin henkilön kanssa on helpompi työskennellä ja hänen kohtaamiaan muutoksia on helppo ymmärtää.

Linkki youtubeen voimauttavasta vuorovaikutuksesta:

https://www.youtube.com/watch?v=YXT7Qv_pdX0

Seuraava kuva on jännä, siinä syvästi autistinen mietti pitkään ottaako hilloa vai ei ja lopulta vaan "nakkasi" hillon ja siitä syntyi hieno sydän. Tästä tuli heti mieleen, se kuinka paljon nämä oppilaat tarvitsevat aikaa, ja kun sitä heille antaa että saavat itse valita niin tulos on oppilaan itsensä jälki.

Sattumalta hillosta syntyi sydän

Vammaistyön palvelujärjestelmä

Asiakasosuuden olen poistanut.

Palvelusuunnitelma:

Vammaispalvelulain 3& mukaan vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma.

Sosiaalihuollon asiakaslain 7& mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu, hoito, kuntoutus, tai muu vastaava suunnitelma jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Haluan heti alkuun lisätä tähän, että tässä pitää ehdottomasti mahdollistaa yhdenvertaisuusperiaatetta, siten että henkilö pääsee osallistumaan palveluiden järjestämisessa ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa on siis käytettävä kaikki tukitoimia, että henkilö tulee kuulluksi, kuten selkokieltä, tulkkausta, tai käytetään kuvia apuna, voidaan käyttää myös keskustelumattoa.

Palvelusuunnitelma on aina asiakaslähtöinen. Palvelusuunnitelma on hyvän elämän suunnitelma. Siinä on suunnitelmia palveluista jotka tukevat asiakkaan elämää ja sujuvaa arkea.
Palveluilla tarkoitetaan palveluja ja tukitoimia, palveluja voivat olla asumispalvelu, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelu. Palvelusuunnitelman laatimiseen voi tulla mukaan myös muita asiakkaalle tärkeitä henkilöitä. Palvelusuunnitelma laaditaan aina kirjallisesti, se on asiakirja. Siihen kirjoitetaan milllainen elämäntilanne ja toimintakyky asiakkaalla on? Millaisia palveluja asiakaalla on tällä hetkellä? Onko saatu tuki riittävää? Mitä tärkeitä asioita asiakas haluaa tehdä? Sekä millaista apua asiakkaalle voidaan järjestää, sekä se miten tätä apua hänelle järjestetään.
Palvelusuunnitelma tehdään asiakkaalle kun hänestä tulee vammaispalvelujen asiakas. Vammaispalvelut taas tarkoittavat niitä palveluja, joita asiakkaan kunta järjestää hänelle vammansa vuoksi. Vammaispalavelujen tarkoitus että, henkilö voi elää sekä toimia yhteiskunnassa tasavertaisesti muiden kanssa.
Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, usein noin kahden-kolmen vuoden välein, kaikki kirjataan aina ylös.
Voidaan tarkentaa/tarkistaa aikaisemmin kun elämässä tapahtuu muutoksia. Palvelusuunnitelma voidaan laatia myös puhelimella. Sosiaalitoimi nimeää vastuuhenkilön palvelusuunnitelman laatimiselle.
Vastuuhenkilö on yleensä palveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Suunnitelman laatimisiin siis saa tulla mukaan tukihenkilö tai tukihenkilöitä. Suunitelman laatimisen yhteydessä työntekijä kertovat asiakkaalle, millaisia palveluita on tarjolla ja millaisiin palveluihin asiakkaalla on oikeus.
Asiakas on paras oman elämän tulkki. Kannustava ympäristö tämän suunnitelman laatimisessa rohkaisee asiakasta kertomaan omista asioistaan. Työntekijän on puhuttava suoraan asiakkaalle, eikä puhua asiakkaan puolesta vaikka vamma saattaa aiheuttaa hitautta tässä tilanteessa asiakkaalle.
Päätöksenteossa on otettava huomioon palvelusuunnitelmassa olevat asiat.
Tulot eivätkä varallisuus vaikuta millääntavoin palveluiden saamiseen.

Subjektiivinen oikeus mitä tarkoittaa:

Subjektiivisella oikeudella tarkoitetaan saada oikeutta saada palvelu, kunnan siihen varaamista määrärahoista riippumatta aina, kun henkilö täyttää laissa ehdot palvelun saamiselle asetetut edellytykset. Subjektiivisen oikeuden osalta ei voida siis evätä henkilön oikeutta palveluun kunnan rahatilanteen johdosta ( tähän viittasinkin osiossa palvelusuunnitelma ) Subjektiivisia ovat mm. palveluasuminen, henkilökohtainen apu, tulkkauspalvelut tai kuljetuspalvelut


Määrärahasidonnainen oikeus mitä tarkoitetaan?

Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on aina järjestettävä kyseistä palvelua siihen varaamiensa määrärahojen puitteissa. Palvelu voidaan evätä määrärahojen perusteella. Mikä evätään se ei saa tapahtua yhdenvertaisuuden vastaisella tavalla syrjivästi. Kunta ei voi tietoisesti mitoittaa talousarviotaa välttyäkseen määrärahasidonnaisten palveluiden järjestämiseltä. Määrärahasidonnaisia palveluita ovat mm. omaishoidon tuki, eräät apuvälineet, sekä muut mahdolliset tukitoimet, jos henkilö ei täytä subjektiiviselle oikeudelle asetettuja edellytyksiä

Erityishuolto - ohjelma (EHO), mitä tarkoittaa?

Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma ( 34& ) Ohjelma sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamisesta sekä siitä, milloin viimeistään erityishuolto-ohjelma on tarkitettava. Ohjelmaan kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Ohjelman ulkopuolelle voi jäädä palveluita, jotka henkilö saa vammaispalvelujen nojalla. Nämä muut palvelut tulisi kirjata palvelusuunnitelmaan ja niistä kunnan tulisi tehdä erillset päätökset.
Ohjelma tulee selvittää, mistä palveluista asiakkaalta peritään maksu ja mitkä palvelut annetaan erityishuoltona hänelle maksutta. Erityishuolto-ohjelman tarkoitus on turvata kehitysvammisen ihmisen oikeusturvan ja perusoikeuksien totetutuminen. Kaikissa kunnissa kehitysvammaisille henkilöille ei ole laadittu eikä myöskään hyväksytty lainmukaista erityishuolto-ohjelmaa, ja siten koko ohjelma on monille tuntematon. Tämä vaarantaa kehitysvammaisen henkilön oikeusturvan.
Erityishuolto-ohjelmaan kirjattavia palveluita ovat mm, työtoiminta, päivätoiminta, asumisen tukitoimet, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta, tilapäishoito, kuntoutusohjaus, tukihenkilö, erityisneuvolan tai kuntoutuskeskuksen tuottamat palvelut.

Vammaisen henkilön asuminen:

Asunto on elämisemme tukikohta. Asunto ja asumiseen tarvittavat palvelut muodostavat yhdessä asumispalveluiksi kutsutun kokonaisuuden. Asunnon ja palveluiden lisäksi myös asuinympäristö vaikuttaa asumiseen ja elämiseen. Asuminen voidaan järjestää yksittäisessä asunnossa, asuntojen muodostamassa ryhmässä, ryhmäkodissa, tai palveluasumisyksikössä. Kunta voi asiakkaan tilanteesta riippuen tukea sekä asunnon löytämisessä että asumisen mahdollistavien palveluiden järjestämisessä.

Kehitysvammaisten asumisohjelma ( KEHAS ) Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitoksien lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa.
Helsingissä esimerkiksi asumispalvelua haetaan käytännössä siten, että sosiaalityöntekijä täyttää asiakkaan kanssa SAS-arvion ja tekee palvelusuunnitelman. Useimmilla kaupungeilla/kunnilla on tarjolla palveluita ostopalveluyksiköissä.

Henkilökohtainen apu:

Mitä se siis on? YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa säädetään osallisuudesta yhteiskunnassa. Suomessa on henkilökohtaista apua järjestetty lain turvin jo pian 30-vuotta. henkilökohtaien apu on siis vammaispalvelulain / laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Jossa siis vaikeavammainen henkilö saa käyttöönsä henkilökohtaisen avustajan. Henkilökohtainen avustaja toimii avustettavan vaikeavammaisen henkilön alaisena eli työntekijänä. Henkilökohtaisen avustajan turvin on siis vaikeavammaisenkin mahdollisuus tehdä omia päätöksiään valintojaan elämässään sekä toteuttaa niitä asioita, jotka tekisi itse ellei vamma olisi esteenä hänelle.
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella.
Apu on tarkoittaa käytännössä seuraavia asioita:
Päivittäiset toimet ja askareet, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Avun tuntimäärät eivät kuitenkaan ole aina itsestäänselviä.
Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee.
Kunnalla ei myöskään ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Tämä siis koskee niitä henkilöitä jotka tarvitsevat vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa edellyttäviä palveluita. Avun saaminen voidaan myös järjestää niin, että vammainen henkilö saa tarvitsemansa avun asumisyksikön työntekijöiltä.

Kuljetusapu

Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Kuljetuspalveluihin kuuluvat tarvittaessa myös saattajapalvelut.
Vammaispalvelulain kuljetusalvelut ovat toissijaisia. Tämä siis tarkoittaa sitä, että niitä ei järjestetä henkilöille, jotka saavat palveluja muun lain nojalla, esim. Sosiaalihuoltolain perusteella.
Vaikeavammaisuus ja tarve saattajapalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa huomioidaan aina lääkärintodistus ja sen merkitys kuljetuspalvelun järjestämisessä. Pelkkä invalidiprosentti ei oikeuta vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin.
Lääkärinlausunnon lisäksi on myös arvioitava henkilön sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikutusta liikkumisen mahdollisuuksiin.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että asiakkaan on mahdollista tehdä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.
Palvelu toteutetaan tarpeen mukaan joko tavallisella taksilla tai invataksilla.

Lyhytaikais ja tilapäishoito

Lyhytaikais ja tilapäisen hoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko.
Erilaisia vaihtoehtoja antavat eri kunnat, ne usein vaihtelevat riippuen asuinpaikasta.
Hoitoa järjestetään perhehoitona, perhelomituksena, laitoshoitona, ja myös asuntoloissa sitä annetaan. Kunnan tilanteen tietää parhaiten alueen oma sosiaalityöntekijä.
Lyhytaikaista hoitoa voidaan antaa perhehoitona. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää esimerkiksi viikonlopun. Hoidon pituus ja ajankohta voidaan sopia perheen, perhehoitajan, ja sosiaalitoimen välillä. Hoitoa voi hakea esimerkiksi koulujen lomien ajaksi,syyslomat, hiihtolomat, jne...
Perhelomittajat taas sitten tulevat vammaisen lapsen tai aikuisen kotiin. Kehitysvammaisen Palvelusäätiön kautta voidaan tilata lomittajan ne perheet, joissa tarvitaan ulkopuolista tilapäisapua hoitajan vapaan tai loman ajaksi. Perhelomittaja hoitaa perheen kaikki lapset ja huolehtii myös perheen lemmikkkieläimistä. Perhelomittaja siis hoitaa kaikenikäisiä perheenjäseniä.
Perhelomittajan palvelua on mahdollista saada enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa.
Kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus tilapäiseen hoitoon. Asiasta on mainittu kehitysvammalaissa ja se on siis erityishuoltoa. Tilapäisenhoidon tarve tulee mainita erityishuolto-ohjelmassa.

Työ ja päivätoiminta

Työtoiminalla siis kehitetäään siis asiakkaiden toimintakykyä, työ ja opiskeluelämän perustaitoja sekä sosiaalisia taitoja pidetään yllä. Asikkaita harjaannutaan päivittäiseen toimintaan ja pidetään selkeää päivärytmiä näin yllä ja ennaltaehkäistään samalla vammaisen henkilön syrjääntymistä.
Kehitysvammaisten työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka myötä sovellettaviksi tulee myös työterveyslaki. Työtoiminnan piirissä olevat kehitysvammaiset henkilöt ovat näin ollen oikeutettuja työterveyshuollon nk. pakolliseen sisältöön. Lomia työtoiminnasta ei kerry samalla tavalla kuin työsuhteisesta palkkatyöstä. Keskimäärin he saavat noin 5 euroa päivässä.


Päivätoimman tarkoitus on parantaa asikkaiden jokapäiväisiä elämäntaitoja, niin asumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä toimintoja sekä vahvistaa yhteiskunnan integroitumista. Päivätoiminta on yleensä suunniteltu jokaisen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.  Toimintaan sisältyy erilaisia kädentaitoryhmiä, liikunta ja musiikkiryhmiä, sekä puutöitä. atk.taitoja, ulkotöitä sekä erilaisia kiinteistönhoidon tehtäviä. Päiväohjelmien laatimiseeen saavat vaikuttaa aina pääsääntöisesti asiakkaat itse.
Vammaispalvelulain mukaan vammaisen henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminnan avulla voidaan edistää sosiaalista vuorovaikutusta, joka parantaa huomattavasti elämän laatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia.
Päivätoiminnan tarkoitusena on lisätä vaikeasti vaikeavammaisten kontakteja kodin ulkopuolella.
Tähän tulee mieleeni käynnit CP-vammaliitossa kun eräs henkilä kertoi omasta päivätoiminnastaan ja sitten myös retkemme Kuninkaaseen siellä näin kuinka konkreettisesti minkälaista tämä oli.

Omaishoidon tuki

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen, tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, oamishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen.
Omaishoidon tukea sai vuonna 2015 noin 45.300 henkilöä joista 65 vuotta täyttäneitä oli 67%. Minusta tämä luku kertoo, että ainakin ikäääntyvissä ikäryhmissä toinen puoliso on omaishoitaja.
Omaishoitoa pähkinänkuoressa....
Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
Tuen myöntämisen perusteena on ainoastaan hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
Omaishoidon tuki on kokonaisuusm johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito ja palvelusuunnitelma
Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Lähikouluperiaate

Perusopetuslaki uudistui vuonna 2011. Lakiin tulivat lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, joka järjestetään kolmiportaisesti. Kolmiportaisen tuen malli perustuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.
Lähikouluperiaatteeseen on sitouduttu kansainvälisissä sopimuksissa. Sen mukaisesti jokaisella oppilaalla olisi oltava mahdollisuus opiskella siinä koulussa, johon muutkin alueen oppillaat ja esimerkiksi sisarukset menevät. Se on myös perusopetuslaissa ensimmäinen vaihtoehto.
Lähikoulu siis tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta. mm. ystävyyssuhteiden kehittymistä. Koska lapsi viettää kouluaikansa ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Lähikoulussa oppilas tutustuu naapurustonsa lapsiin ja näin saa mahdollisuuden kuulua luonnollisen ympäristönsä kaveripiiriin. Näin myös lapsi on osa omaa ympäristöään. Lapsen sosiaalisen kiinteys kasvaa kun saa olla mukana ikäluokka toisensa perään oman asuinalueensa koulussa.
Erityisopetus ei onnistu ilman riittäviä resursseja, joka on materiaalit, välineet, tilat, sekä henkilökunta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuksen mukainen koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.
Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi siis järjestää aamu- ja iltaäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut myös järjestöiltä tai yhteisöiltä.
Kunnan tulee hyväksyä aamu-ja iltapäivätoimintaa varten oleva toimintasuunnitelma.
Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminna tavoitteena on tukea kodin ja koulun välistä kasvatustyötä.
Tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan. Mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön kanssa. Myös välipalan nauttiminen on osa kasvatuksellista ohjausta. Tilojen ja välineiden tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Toiminata sisältää seuraavia asioita: Leikki ja vuorovaikutus, liikunta ja ulkoilu, ruokailu, ja lepo, kulttuuri ja perinteet, käden taidot ja askartelu, kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu, mediataidot, arkiaskareet, elinympäristö, kestävä elämäntapa, erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit.

Työvalmennus

Työvalmennus on kokonaisvaltainen tavoitteellinen palvelu.
Työvalmennus on työllistymisessään erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattu kuntouttavasta ja valmentavasta näkökulmasta toteutettava palvelu.
Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden sekä tavoitteiden mukaisesti suunniteltua tavoitteellista toimintaa. Palvelun tavoitteena on parantaa valmentautujan sosiaalisia valmiuksia, edistää hänen oman elämän arjen hallintaa sekä kehittää hänen työelämänvalmiuksia sekä taitoja.
Työvalmennus koostuu, opinnollistetusta työtoiminnasta, yksilö ja ryhmävalmennuksesta sekä kotiruokapäivistä. Näillä palveluilla vahvistetaan valmentautujan valmiuksia itsenäisempään ja vähemmän tuettuun elämään kehittämällä erilaisia elämiseen liittyviä taitoja.
Työvalmennukseen voivat hakeutua työttömät henkilöt, sekä kuntoutujat, jotka kaipaavat vielä tukea työ ja toimintakyvyn vahvistamiseensa, jotka liittyvät työhön tai koulutukseen hakeutumisessa.
Palvelun avulla pyritään edesauttamaan palvelunkäyttäjän liittymistä osaksi yhteiskuntaa ja elämänlaadun sekä toimeentulon parantumista. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Osa hakijoista voidaan ohjata tarvittaessa opiskelemaan työ ja päivätoimintapaikkaan tms.
Työvalmentaja on mukana työllistymisprosessissa yhteisen sopimuksen ja asiakkaan tuen tarpeen mukaan. Työvalmentaja voi olla asiakkaan tukena työpaikan etsimisessä, työhaastatteluissa, työtehtävien suunnitteluissa ja työhön perehdyttämisessä.
Tuetun työllistymisen palveluiden saamisen edellytyksenä ( Helsingissä ) on että asiakas on yli 18 vuotta täyttänyt henkilö kehitysvammainen henkilö tai henkilö jolla on autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä.

Edunvalvonta

Edunvalvoja tai eduntavaltuutettu voi olla tarpeen, silloin kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianosaisen henkisiä kykyjä, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai omia asioitaan. Tällä pystytään ennaltaehkäisemään että varat ja tulot säilyvät henkilöllä itsellään ja hänen käytettävissään. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin. Edunvalvoja voi olla yksityishenkilö, esim. omainen tai muu läheinen.
Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojaksi myös yleisen edunvalvojan. Tavallisesti yleinen edunvalvoja on valtion virkamies, joka toimii edunvalvontatoimissa. Joillakin alueilla yleisenä edunvalvojana voi toimia myös ostopalvelutuottajan palveluksessa oleva yleinen edunvalvoja.
Edunvalvontavaltuutettu on aina yksityishenkilö ja hän voi valvoa henkilön etua, jos valtuuttaja on etukäteen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen toimintakyvyn heikkenemisen varalta.
Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi.

Kelan etuudet

Kela tukee Suomessa asuvien toimeentuloa eri tavoin. Olen koonnut tähän osiioon pähkinäkuoreen suurinpiirtein kaikki etuudet, ihmisen elämänkaarta myöten. Kelan etuuksien saaminen edellyttää yleensä, että asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.

Joitakin etuuksia voi saada vain, jos hän on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa tietyn ajan. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vaiktuisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta on ilmoitettava.

Etuudet lapsiperheen etuudet on äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, erityisäitiysraha-kun terveys vaarantuu työssä, äitiysraha, isyysraha ja isyysvapaa, osittainen vanhempainraha. Vanhempainrahat ovat veronalaista tuloa. kela tekee niistä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaisesti. Päivärahan ennakonpidätys tehdään käytössä olevan verokortin mukaisesti, mutta vähintään aina 20% suuruisena.
Asevelvollisen isyysraha, jos henkilö jää siviilipalvelun aikana isyysvapaalle, isyysrahaa saa vähimmäismääräisenä. Perheellinen asevelvollinen voi saada myös sotilasvaustusta.
Lapsillisä, Kela maksaa lapsilisää lapsen syntymän tai lapsilisänoikeuden alkamista, esim. perhe muuttaa Suomeen. Lapsilisää maksetaan siihen saakka kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Kela maksaa myös yksinhuoltajakorotusta jotka eivät asu avo tai avioliitossa.
Elatustuki. Kela tekee päätöksen elatustuesta ja maksaa tuet sekä perii elatusapuvelat elatusvelvolliselta. Elatussopimukset ja elatusapujen vahvistaminen eivät kuulu Kelan tehtäviin.
Kelan etuudet adoptiovanhemmille. Vanhempainetuudet ovat suurelta osin samanlaiset adoptiovanhemmille kuin biologisille vanhemmillekkin. Erona on vain se, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he voivat saada pidemmän vanhempainrahakauden. Kelalta voi anoa myös adoptiotukea.
Lastenhoidon tuet, kotihoidontuki, sitä voi saada jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi ja häntä hoitavat vanhemmat tai muu hoitaja. Yksityisen hoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha.
Jos lapsi sairastuu, voidaan hakea erityisrahaa alle 16-vuotiaalle. Kelasta voi hakea erityisrahaa, jos vanhempi hoitaa lyhyen aikaa sairasta tai vammaista lasta niin, että joutuu olemaan poissa töistä.
Sairausvakuutus, lääkekorvaukset. Korvausta voi saada lääkkeistä, jotka on lääkemääräyksellä määrätty sairauden hoitoon.

Yksityisen sairaanhoidon korvaukset, Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidosta, ja tutkimuksista näille määritellyn TAKSAN mukaisesti. Kela korvaa myös yksityisen hammashoidon korvaukset, korvausta saa aina yksityisen hammaslääkärin antamasta suun tai hampaiden hoidosta, sekä myös suushygienistin hoidoista.
Matkakorvaukset, korvausta voi saada matkoista sairaanhoidosta sairaanhoitoon ja lääärin määräämään tutkimukseen sekä Kelan kuntoutukseen.
Sairauspäiväraha, Kela maksaa sairauspäivärahaa korvauksena sairausajan ansiomenetyksistä. Jos sairausloman ajalta saa palkkaa, korvaus maksetaan työnantajalle. On mahdollisuus myös hakea osasairauspäivärahaa.
Kuntoutus, Kelan järjestaa myös kuntoutusta, on ammatillista kuntoutusta, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa, harkinnanvaraista kuntoutusta.
Kela maksaa myös Kuntoutusrahaa, silloin kun henkilö osallistuu kuntoutukseen, tämä turvaa henkilön toimeentulon.
Vammaisetuudet ja palvelut, vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Tuen saamisen tai määrään eivät vaikuta omat tai perheen tulot ja omaisuus eikä laitoshoito.
Kelan vammaisetuuksiin ja palveluihin kuuluu, alle16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, ruokavaliokorvaus, vammaisen tulkkauspalvelut.
Opintotuki, henkilö joka on saanut opiskelupaikan, voi hakea Kelasta opintotukea opintoihin Suomessa tai ulkomailla. Kts erikseen ulkomaalaisen henkilön opiskelut suomessa, Kelan sivuilta löytyy kattavasti tietoa. Opintoraha, ointoihin voi saada opintorahaa kun opiskelija täyttää 17 vuotta. Opiskelija voi saada asumislisää.
Opintolainan valtiontakaus. Opintotukeen kuuluu opintorahan ja asumislisän lisäksi Kelan myöntämä opintolainan valtiontakaus. Opintolainan määrää pankki. Opintoihin kuuluu myös Koulumatkatuki.
Sotilasavustus, Kela maksaa palvelusajalta sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen omaisilleen.
Yleinen asumistuki, Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea pysyvässä käytössä olevan asuntonsa asumismenoihin. Vapaa.ajan asuntoon asumistukea ei makseta.
Työttömyysturva, työttömäksi jäävän tulee mahdollsimman pian ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työnhaku astuu voimaan siitä päivästä lähtien, kun TE-toimistoon in ilmoittauduttu.
Työmarkkinatuki, työmarkkinatukea voi saada henkilö joka on 17-64 vuotias Suomessa asuva ja vakuutettu työtön työnhakija.
Kela maksaa myös kotoutumistukea maahanmuuttajalle, kuitenkin eneintään 3 ensimmäisen vuoden ajan.
Kela maksaa myös peruspäivärahaa, joka asuu Suomessa on työtön työnhakija.
Kela myös tukee työllistymistä edistäviä palveluita.
Kelalla on myös kattava eläketurva, jotka turvaavat vähimmäistoimeentulon.
Kela maksaa Kansaneläkettä, joka kuuluu henkilölle joka ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi.
Kela maksaa myös rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää.
Perhe-eläkettä Laisääteiset perhe-eläkkeet turvaavat lesken ja lasten toimeentuloa, kun puoliso tai lapsen vanhempi kuolee. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke.
Kelalle kuuluu myös Takuueläke, sekä eläkkeensaajan asumistuki.
Lopuksi, vielä toimeentuloturvaa haetaan myös Kelalta.

Alle 16 v. vammaistuki, siitä olen Kelan osiossa jo hieman valottanutkin mutta tässä nyt tarkemmin, asiahan tulee koskettamaan minua tulevaisuuden työssäni varsinkin.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea myönnetään alle 16-vuotiaalle lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukauden ajan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se aiheuttaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveeseen samanikäiseen lapseen. Lapsen vammaistukea ei siis makseta palkästään taloudellisen rasituksen perusteella.
Tuen määrä on porrastettua. Vammaistuki on tarkoitettu korvaukseksi kun sairaus tai vamma aiheuttaa, haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta, tai muita erityiskustannuksia.

16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi saada 16 vuotta täyttänyt vammainen henkilö tai pitkäaikaisesti sairas henkilö. Vammaistuen saaminen edellyttää aina, että toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Eläkettä saavan hoitotukeen voi olla oikeus 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka asuu Suomessa.
Hoitotuen saaminen edellyttää, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentenyt, kun sairaus tai vamma heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, esim. peseytyä tai pukeutua, tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioita kodin ulkopuolella. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään, avuntarpeen tai ohjaukseen ja valvonnan tarpeen mukaan.

Kuntoutusraha sisältää myös nuoren henkilön kuntoutusrahan

Kuntoutusraha turvaa toimeentuloa kuntoutuksen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahaa voi saada 16-67 vuotias, joka ei kuntoutuksen vuoksi pysty tekemään töitä. Lisäksi tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta. Jos kuntoutuksesi ajalta maksetaan palkkaa, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
Kuntoutusrahan maksamine ja omavastuuaika, Kuntoutusraha maksetaan arkipäiviltä omavastuuajan jälkeen. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, mutta eivät pyhät. Kuntoutusrahaa maksetaan jälkikäteen kuntoutuksen toteuduttua. Se on myös veroitettavaa tuloa. Kuntoutusraha lasketaan kuten sairausäiväraha. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on sairaspäivärahaa suurempi. Muut tulot ja korvaukset saattavat vähentää kuntoutusrahaa.
16-19 vuotias voi saada kuntotusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi oleellisesti heikentyneet ja tarvitaan tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuorella tulee olla alustavat tiedot ammatillisen kuntotutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä alustava koulutussuunnitelma. Kela seuraa suunnitelman toteutumista.

Lääkinnällinen kuntoutus

Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa. Lääkinnällistä kuntoutusta saavat terveyskeskusten, sairaaloiden, ja työterveyshuollon potilaat. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyy seuraavat asiat, kuntoutusneuvontaa, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, työ ja toimintakykyä parantavaa hoitoa, kuntoutusjaksoja, auvälinepalveluja, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusohjausta.

Tulkkauspalvelut

Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että puhevammainen henkilö tulee kuulluksi ja ymmärretyksi kaikissa tilanteissa ja voi siten osallistua sekä olla kanssakäymisessä toisten ihmiste kanssa.
Tulkki välittää puhevammaisen henkilön ilmaisut keskustelukumppanille puhekielellä. Lisäksi tulkki mukauttaa keskustelukumpanin ilmaisut puhevammaisen henkilön ymmärtämään muotoon käyttämällä selkokieltä, tukiviittomia tai kuvia puheen rinnalla.
Oikeus lakisääteiseen tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla. Puhevammainen henkilö voi tarvita tulkkausta koulussa, työssä, asioimisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai harrastamisessa ja virkistäytymisessä.
Puhevammaiset saavat tulkkauspalvelua yleensä Kelan kautta. Poikkeuksena ovat peruskoulua käyvät lapset ja nuoret, jotka saavat koulunkäyntiin tarvitsemansa tulkkauspalvelun kunnan opetustoimen kautta. Peruskoulun jälkeen opintoihin tulkkauspalvelun järjestää kela.

Lait:

Yhdenvertaisuuslaki, tämän lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Tätä laki sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

Uudistunut yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015 Samanaikaisesti tulivat mm muutokset lakii naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta sekä laki yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnasta.

Viranomaisten lisäksi se koskee koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia, työnantajia sekä uutena nyt myös palvelun ja tavaroiden tarjoajia. Uudistunut lainsäädäntö takaa yhtäläisen syrjinnän suojan kaikille riippumatta siitä, onko henkilö tullut syrjityksi etnisen alkuperän, iän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai jonkin muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Palveluiden tarjoajia ovat esim. hotellit, ravintolat, kaupat.

Sosiaalihuoltolaki, 1 luku ylieset säännökset. Tämän lain tarkoituksena on ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta. Turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät, ja laadukkaat sosiaalipalvelut, sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet. Edsitää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeuttaa hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä edellämainittujen tavoitteiden toteuttamaiseksi.
Sosiaalihuollolla on luonteensa vuoksi erityinen rooli eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisessä.

Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tämä onkin varsin laaja  aihe.

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun ilman syrjintää. Hyvään kohteluun kuuluu asiakkaan ihmisarvon, vakaumuksen, yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Sosiaalihuollon palveluja annettaessa asiakkaan etu, toivomukset, mielipide ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon. Huomioon on myös otettava asiakkaan äidinkieli ja kulttuuritausta.

Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta asiakas voisi käyttää osallistumisoikeuttaan, on hänen saatava selvitys erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut tai muista seikoista, joilla on merkitystä hänen asiassaan.

Silloin, kun täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa.  Alaikäisen asiakkaan mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Asiakkaalla on oikeus saada selvitys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, toimenpidevaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista asiassa merkityksellisistä seikoista.
Asiakas saa tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista.
Asiakkaalla on oikeus saada tietoja asianosaisaseman perusteella asiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Asiakkaalla on velvollisuus antaa sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat tiedot.
Päätös ja palvelusuunnitelma
Asiakkaalla on oikeus saada päätös tai sopimus sosiaalihuollon järjestämisestä kirjallisesti.
Asiakkaalle on pääsääntöisesti laadittava palvelusuunnitelma.

Kehitysvammalaki: Kehitysvammalaissa on säännökset erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt taihäiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.

Erityishuollon tarkoituksena on edistää tällaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat kehitysvammalain mukaan mm. tutkimus, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus,työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjstäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

Kehitysvammalakiin tehtiin muutoksia keväällä 2016. Muutosten taustalla oli tarve saattaa kansallinen lainsäädäntö YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Kehitysvammalakiin tehtyjen muutosten myötä Suomi oli valmis ratifioimaan YK:n vammaisopimuksen.

Kehitysvammalain muutokset astuivat voimaan 10.6.2016, yhtä aikaa YK:n vammaisopimuksen kanssa.

Muutosten tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.

Mitä tulee lakien soveltamisjärjestykseen, niin kaikki ovat yhtä tärkeitä lakeja, mielestäni yhdenvertaisuuslaki on hyvin sovellettu, ja selkeää.

Vammaispalvelulain keskeiset muutokset astuivat voimaan  1.9.2009 alkaen:

Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäävät voimaan. Erityishuoltoa järjestettävä erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle. Kehitysvammalakia sovellettava esimerkiksi silloin, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole asiakkaan kannalta sopivia tai riittäviä. Erityishuolto-ohjelmaan kirjataan kehitysvammalain nojalla järjestettävät palvelut.
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: palvelutarpeen selvittäminen määräajassa, yksilöllinen palvelusuunnitelman laatismisvelvoite ja viivyksetön päätöksenteko
Henkilökohtainen apu vaikeavammaisten subjektiiviseksi oikeudeksi
Vammaispalvelulaki edistää yhdenvertaisuutta
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 §). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.


Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.


Vammaispalvelulain mukaiset palvelut jaetaan määrärahasidonnaisiin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Asiakkaan subjektiivinen oikeus saada palvelu tarkoittaa sitä, että kunnalla on ehdoton velvollisuus järjestää palvelu, mikäli asiakas täyttää laissa tai asetuksessa mainitut palvelun myöntämisedellytykset.

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaisuus määritellään jokaisen haettavan palvelun osalta erikseen. Kehitysvammalaissa ei tällaista rajausta ole.