Itsemääräämisoikeuslaki
Uudella lailla pyritään vahvistamaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentämään rajoitustoimenpiteidenkäyttöä.
Samalla turvataan kaikille perustuslainmukainen välttämätönhoito ja huolenpito sekä parannetaan henkilöstön oikeusturvaa. Tällä hetkellä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaanperusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia.
Sosiaali ja terveydenhuollon asiakkaidenoikeusturvassa on aukkoja ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännöntilanteissa epäselvin valtuuksin. Sosiaali ja terveydenhuollon yksikköjen virheellisiin menettelytapoihin sekä kirjoittamattomiin sääntöihin ns. "talon tapoihin" jotka ovat pitkään juurtuneita ja työntekijöiltä toiselle opittuja vuosikymmenten ajan, joihin on saattanut sisältyä itsemääräämisoikeuden rajoittumista, eikä niitä katsota siksi koska ne ovat niin syvälle juurtuneita tapoja työskennellä asukkaiden "hyväksi" etteivät työntekijät katso niitä siksi rajoittamistoimenpiteiksi Tälläisiä virheellisiä toimintakäytäntöjä ovat esimerkiksi hygieniahaalareiden käyttö ja päättäminen esimerkiksi muistisairaan, kehitysvammaisen tai mielenterveyspotilaan puolesta, eli tehdään hyvin paljon asioita henkilön puolesta.
Eli itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan käytännössä, yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Oikeus päättää, mitä syön, oikeus päättää, miten pukeudun, oikeus päättää missä ja miten vietän vapaa-aikani.
Päätettävät asiat voivat olla hyvinkin pieniä tai suuria.
Perus ja ihmisoikeudet
Lähes kaikilla perus ja ihmisoikeuksilla on itsemääräämisoikeuteen liittyviä ulottuvuuksia, yhdenvertaisuus lain edessä, oikeus yksityisyyteen ts. oikeus kotirauhaan. Liikkumisvapaus: oikeus päättää, missä asun, ja missä liikun. Oikeus osallisuuteen ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.
Kenenkään vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti eikä vapaudenriiston perusteena saa olla vammaisuus tai sairaus.
Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja omaisuuden suojaan. Valitettavasti yhteskuntamme on päättänyt kilpailuttaa vammaispalvelut, joka on minun mielestäni ja vammaistenkin mielestä hyvin pelottavaa. Tuon sen asian tähän blogiini myös, koska se on tällä hetkellä ajankohtainen. Asiasta tehtiin kansalaisaloite, joka keräsi 72.000 tuhatta nimeä! Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle Paula Risikolle 7.3.2018 on hyvä seurata tätä asiaa juuri minun opiskelujen aikana.
Kansalaisaloitteen keskeisin tavoite on, että vammaisten elämänmittaiset, välttämättömät palvelut rajataan hankintalain mukaisen kilpailutuksen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palvelukodissa palveluntuottaja ei vaihtuisi.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kolme-eri-palveluntuottajaa-viidessa-vuodessa-vammaispalveluiden-kilpailutus-aiheuttaa-omaiselle-jatkuvaa-huolta/6797810#gs.DSzQvNo
Itsemääräämisoikeuteen liittyviä artikloita
12 artikla. Yhdenvertaisuus lain edessä.
14 artikla. Henkilön vapaus ja turvallisuus. - Vammaisuus ei missään tapauksessa
oikeuta vapaudenriistoon.
17 artikla. Henkilön koskemattomuuden suojelu.
19 artikla. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä.
22 artikla. Yksityisyyden kunnioittaminen.
Itsemääräämisoikeutta edistävä kansallinen lainsäädäntö
Voimassa kaksi lakia, joissa otetaan kantaa itsemääräämisoikeuden edistämiseen ja toteuttamiseen.
Sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, että laissa potilaan asemasta ja oikeuksista on säädöksiä, joissa velvoitetaan palvelun järjestäjät kunnioittamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen lainsäädännössä. Rajoittamisesta säädetään tällä hetkellä hyvin epämääräisesti. Itsemääräämisoikeutta valmistellaan jatkuvasti ja sitä kehitetään siten, että asiakkaiden toiveet ovat ensisijalla. Tämän tavoitteena on itsemääräämisoikeuden edistäminen ja sen rajoituksista säätäminen mahdollisimman tarkkarajaisesti.
Ihmisoikeuksien vastaisia esimerkkejä
Kaikki asukkaat eivät haluaisi asua yksikössä, mutta he eivät tiedä voisivatko vaihtaa asuinpaikkaa?
Vastoin tahtoa asumisyksikön vaihto kilpailutuksen takia.
Kotiintuloajat, jotka myös aikaisia ja joista poikkeukset vähäisiä. Otan tähän myös seikan, että joissain asumisyksiköissä asukkaan on mentävä pyörätuolista sänkyyn kello 19.00, koska ei ole riittävästi työntekijöitä kello 22.00 häntä siirtämään sänkyyn, jolloin työssä on vain 1 yövalvoja joka ei kykene siirtämään asukasta yksin turvallisesti.
Ruokailuun liittyviä sääntöjä.
Asukkailla ei avaimia ulko-oveen.
Ovet sisältäpäin/ulkoapäin lukossa yöaikaan.
Kaikki eivät saa oveaan lukkoon ilman apuvälinettä.
Yhteisessä tietokoneessa ei ole apuvälinettä.
Pentti Kurikka
Pentti kurikka on itse sanoittanut laulunsa, ja lauluissa kerrotaan tasaarvoisesta elämästä, ja sekä siihen liittyvistä epäkohdista. Hän tuo itseään ja muita vammaisia julki näin laulumalla. Hän kertoo siitä, että tarvitsee kunnioitusta tähän elämään sekä siitä että muut ovat päättäneet koska mennä suihkuun, koska syödä ja esimerkiksi juoda alkoholia. Minulle tuli mieleen vahvasti, että myös kehitysvammaiset ovat aikuisia, eivätkä lapsia joita tarvitsee holhota. Tässä ainakin Pentti Kurikka tuo erittäin vahvasti itsensä ja oman tahtonsa esille ja sitä pitää kunnioittaa kaikkien vammaisten kohdalla, että oikeus ja tasaarvo tapahtuisi. Siinä oli myös mainittu asuntola asuminen, eli jokaisella pitäisi olla myös mahdollisuus omaan itsenäiseen asumiseen.
 |
| Pentti Kurikka |
Ihmismyönteisiä ratkaisuja
Eräässä yksikössä asukkaille oli järjestelmällisesti haettu henkilökohtaisia avustajia yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Näin he pystyivät liikkumaan vapaasti, sekä siirtymään vuoteeseen haluttuina ajankohtina.
Ovien lukitsemisesta luovuttiin, kun todettiin ettei sille ollut todellisuudessa enää tarvetta.
Entäpä he jotka eivät kykene ilmaisemaan esimerkiksi puhumalla? Löysin ihan pedanetistä esikoulun opetuksesta kertovaa opetusta, ja hekin käyttävät ilmaisussa hyvin paljon, loruja, lauluja, kuvia. Tätä menetelmää, voidaankin siis käyttää myös vaikeasti vammaisilla henkilöillä.
Itsemääräämisoikeus ja kommunikointi vaikeasti vammaisilla henkilöillä ja heidän kanssaan kommunikointi. Ihminen ilmaisee itseään ja mieltymyksiään kommunikoinnilla. Jokainen osaa kommunikoida riippumatta siitä, miten vammainen tai vammaton on! Aivan jokainen pystyy tekemään päätöksiä, kunhan saa siihen riittävästi ja sopivaa tukea.
Kommunikointia voidaan pitää kaikkea toimintaa, näitä ovat: hengityksen rytmi, ilmeet, asennot, liikkeet, toiminnot, eleet, ääntelyt, puhe, viittomista, kuvien osoittamista.
Haluan tähän myös tuoda esille OIVA projektin.
OIVA-prosessissa havainnoidaan videolta vaikeimmin puhevammaisten ihmisten ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Se kestää vajaan vuoden ja sisältää kymmenen tapaamista. Prosessia ohjaa Tikoteekin kouluttama OIVA-ohjaaja.
OIVA-prosessi on tarkoitettu työntekijätiimille, joka haluaa miettiä tapoja kohdata puhevammaiset asiakkaat ihmislähtöisellä tavalla.
OIVA-prosessin aikana työntekijät voivat videoida jopa kuuden asiakkaansa vuorovaikutusta. Työskentelyssä yhteisön videoita havainnoidaan voimavaralähtöisesti.
Yhteisessä keskustelussa OIVA-ohjaajan kanssa työntekijät oppivat herkistymään ja tulkitsemaan puhevammaisen ihmisen hienovaraisia viestejä ja tulevat tietoisemmiksi omasta osaamisestaan ja yhteisönsä hyvistä vuorovaikutuskäytännöistä. Keskustelun pohjalta työntekijät sopivat konkreettisia tekoja, joilla he voivat tukea puhevammaisten ihmisten vuorovaikutusta arjen tilanteissa.
Onnistuneessa vuorovaikutuksessa tärkeää on
Läsnäoleminen
Odottaminen
Vastaaminen
Ilmaisun mukauttaminen
Tarkistaminen
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti